Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Jopa 183 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden – katso Ylen yhteishakukoneesta, mitä aloja on vaikein päästä opiskelemaan

Vuoden ensimmäisessä yhteishaussa haettiin vieraskielisiin koulutuksiin, taiteen sekä teatterin opintoihin.

Nainen hymyilee kameralle.
20-vuotias Noora Markkula opiskelee englanninkielisessä koulutusohjelmassa ensihoitoa LAB-ammattikorkeakoulussa. Kuva: Tanja Heimonen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Korkeakoulujen hakijamäärä nousi hieman kevään ensimmäisessä yhteishaussa vuoden takaisesta.

Tammikuun 17. päivä päättyneessä yhteishaussa opiskelemaan haki yhteensä 63 800 hakijaa. Se on 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös aloituspaikkoja oli tarjolla liki tuhat enemmän kuin viime vuonna.

Nyt haettavana olivat syksyllä alkavat vieraskieliset koulutukset, Taideyliopiston opiskelupaikat sekä Tampereen yliopiston teatteritaiteen koulutusohjelmat.

Tässä jutussa voit katsoa muun muassa, mitkä olivat suosituimpia aloja ja mihin pääsee helpoiten opiskelemaan. Lisäksi kerromme Noora Markkulasta, joka pääsi suoraan ylioppilastodistuksella sisään korkeakouluun.

Hakijat kaukaa

Vuoden ensimmäisessä yhteishaussa korkeakoulujen vieraskielisiin koulutuksiin haki yhteensä yli 60 000 hakijaa, joista valtaosa tuli kaukaa, EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta.

Monenkirjavaa hakijamerta kuvaa esimerkiksi Lappeeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT), jonne haki yhteishaussa yli sadan eri kansallisuuden edustajia. LUT-yliopistoon hakijoita oli myös enemmän kuin koskaan aiemmin, kaikkiaan 15 000, joka on 5 000 hakemusta enemmän kuin vuosi sitten.

Koko Suomessa yhteishaussa hakeneista eniten oli Bangladeshin, Suomen ja Pakistanin kansalaisia. Suomen kansalaisten osuus hakijoista oli 14 prosenttia.

Vähiten hakijoita aloituspaikkaa kohden kevään 2024 ensimmäisessä korkeakoulujen yhteishaussa.
Kuva: Juha Rissanen / Yle
Eniten hakijoita aloituspaikkaa kohden kevään 2024 ensimmäisessä korkeakoulujen yhteishaussa.
Kuva: Juha Rissanen / Yle

Kovinta kilpailu taide- ja kulttuurialoilla

Opetushallituksen mukaan kevään ensimmäisessä yhteishaussa kovin kilpailu opiskelupaikasta käydään taide- ja kulttuurialoilla, joissa on noin 23 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden.

Määrällisesti eniten hakijoita oli edellisvuosien tapaan kauppa-, hallinto- ja oikeustieteiden sekä tietojenkäsittely- ja tietoliikennealojen koulutuksiin.

Kevään ensimmäisen yhteishaun tulokset julkaistaan toukokuun loppuun mennessä.

Kevään toinen yhteishaku järjestetään maaliskuussa. Tällöin haetaan korkeakoulujen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin. Kaikkiin koulutuksiin haetaan Opetushallituksen ylläpitämässä Opintopolku-palvelussa.

Katso videolta, miten Noora Markkula pääsi sisään korkeakouluun pelkän todistuksen avulla.

Noora Markkulalle korkeakoulun ovet avautuivat pelkän todistuksen perusteella. Video: Tanja Heimonen / Yle

Todistuksella sisään

Noora Markkula, 20, opiskelee toista vuotta ensihoitajaksi. Hän pääsi ensi yrittämällä ammattikorkeakouluun sisään, pelkällä ylioppilastodistuksella.

– Todistusvalinnassa laskettiin yhteen viiden aineen pisteet. Kirjoitin yhden M:n ja neljä E:tä, kertoo Markkula.

Markkulalle sisäänpääsy ei tullut yllätyksenä. Hän oli tutkinut jo etukäteen pisterajoja, jotka vaaditaan ensihoidon koulutukseen.

– Lukiossa päätin, että panostan kirjoituksiin. Sisäänpääsy oli silti kyllä aika hilkulla.

Ensihoidon opiskelijat harjoittelevat tilanteita LAB-ammattikorkeakoulun pihassa Lappeenrannassa.
Noora Markkulan luokalla on vain kolme opiskelijaa, joiden kotikieli on suomi. – Englannin kielestä on tullut tosi luonnollista, eikä sitä edes ajattele, kertoo Markkula. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Halusi haastaa itseään

Noora Markkula päätyi opiskelemaan ensihoitoa englanninkieliselle linjalle, koska halusi haastaa itseään.

– Olen käynyt päiväkodista aina lukion loppuun suomeksi. Halusin testata, luonnistuisiko opiskelu englanniksi. Ja myös se merkitsi, että työelämässä arvostetaan kansainvälisyyttä, LAB-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Markkula kertoo.

Markkulan mukaan opiskelu englannin kielellä vaati alussa tottumista.

– Nyt, kun kun astun koulurakennukseen sisään ja näen omat luokkalaiset, kieli vaihtuu automaattisesti. Ei sitä ajattele enää.

Noora Markkulan luokkalaiset ovat kotoisin Zimbabwesta, Sri Lankasta ja Ugandasta. Katso, mitä hän asiasta ajattelee:

Noora Markkulan opiskelukaverit ovat kotoisin ympäri maailmaa. Video: Tanja Heimonen / Yle

Markkula tekee opintoihin kuuluvaa harjoittelua Lahdessa ja työskentelee suomen kielellä.

– Olen opetellut hoitoalan sanaston englanniksi. Nyt harkassa pitää välillä miettiä, mikä joku tietty sana onkaan suomeksi. Kyllä ne silti nopeasti tulevat mieleen.

Ensihoidon opiskelijat saavat palautetta tehdystä simulaatioharjoituksesta.
Noora Markkula kertoo ottaneensa monikulttuurisessa ryhmässä oppijan roolin ja kuuntelee muualta tulleiden kokemuksia heidän kotimaidensa hoitotavoista. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Markkula valmistuu ensihoitajaksi vuonna 2026. Hän aikoo jäädä Suomeen töihin, ainakin aluksi.

– Haluan saada hyvän pohjan työelämään, itsevarmuutta sekä kerryttää työkokemusta Suomessa. Ulkomailla työskentely ei silti ole poissuljettu vaihtoehto.