Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Aluevaltuutetuilta synkät arviot Ylen kyselyssä – vaikutusmahdollisuudet vähäiset, säästöistä ei selvitä

Yle kysyi Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluevaltuutetuilta muun muassa hyvinvointialueen vallankäytöstä ja talousasioista. Kyselyyn vastasi 77 valtuutettua.

Ihmisiä auditoriossa.
Satakunnan aluevaltuusto kokoontui viimeksi joulukuussa päättämään muun muassa hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmasta. Kuva: Katja Halinen / Yle

”Valtion ja pienen piirin vahvassa ohjauksessa, en koe osaani edes päättäjäksi.”

Näin kiteyttää omat vaikutusmahdollisuutensa yksi Yle Lounais-Suomen kyselyyn vastanneista 77 aluevaltuutetusta Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta.

Vuodenvaihteessa toteutettu kysely antaa varsin synkän kuvan siitä, miten aluevaltuutetut kokevat roolinsa hyvinvointialueen päätöksenteossa. Yli kaksi kolmasosaa vastanneista katsoo, ettei heillä ole riittävästi vaikutusvaltaa aluevaltuutettuina.

Satakunnan aluevaltuustossa on kaikkiaan 69 ja Varsinais-Suomen aluevaltuustossa 79 jäsentä.

Infografiikka, josta selviää, että valtaosa kyselyyn vastanneista aluevaltuutetuista kokee, ettei heillä ole riittävästi vaikutusvaltaa hyvinvointialueen asioihin.
Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Kommenttien perusteella moni pitää virkamiesten ja aluehallituksen roolia päätöksenteossa liian suurena.

”Viranhaltijat päättävät pääosin asioista. Vain pieni osa hyvinvointialueen toimintaan liittyvistä päätettävistä asioista tulee luottamushenkilöiden päätettäväksi.”

Kritiikkiä aluevaltuutetut antavat myös muun muassa lautakuntien pieneksi jääneestä roolista päätöksenteossa sekä tiedonsaannin vaikeuksista.

Osa vastanneista ei näe tilannetta aivan näin synkkänä.

”Yksittäisenä valtuutettuna vaikutusvalta on melko vähäinen, mutta yhteistyöllä, neuvottelujen ja eri toimielinten kautta asioihin pystyy vaikuttamaan.”

Valta on virkamiehillä ja aluehallituksella?

Kyselyn perusteella hieman yli puolet aluevaltuutetuista kokee, että aluehallituksella on liikaa valtaa aluevaltuustoon verrattuna. Kommenteista käy ilmi, että moni kokee vielä suuremmaksi ongelmaksi hyvinvointialueen virkamiesten vallankäytön.

”Edes aluehallituksella ei ole kunnolla valtaa, vain teoreettista. Operatiiviseksi eli virkamiesten päätettäväksi nimetään lähes kaikki.”

Kyselyssä pyydettiin Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettuja myös arvioimaan, miten he kokevat onnistuneensa luottamustehtävässään.

Yli puolet vastanneista katsoo onnistuneensa hyvin tai melko hyvin. Noin kolmasosa arvioi suorituksensa keskinkertaiseksi.

”Valtuustokauden alkaessa oli ajatus, että on hienoa päästä rakentamaan uutta. Aika tarkkaan tämä näkymä on valtuustokauden edetessä vaihtunut leikkauslistojen ihmettelyyn yhdessä alueen asukkaiden kanssa.”

Suurin osa ei usko säästötavoitteen toteutumiseen

Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluevaltuutetut suhtautuvat Ylen kyselyssä epäilevästi kovien säästötavoitteiden toteutumiseen hyvinvointialueilla.

Satakunnassa taloutta pitäisi tasapainottaa vuoteen 2026 mennessä yli 90 miljoonalla eurolla ja Varsinais-Suomessa noin 270 miljoonalla.

Useampi kuin kolme neljästä kyselyyn vastanneesta ei usko, että säästötavoite toteutuu ilman lisärahoitusta.

”Uskon hyvinvointialueella olevan merkittävää säästöpotentiaalia. Se ei kuitenkaan ehdi realisoitumaan näin nopeasti, eikä nyt valitulla tavalla. On perin vaikeaa yhtä aikaa sekä säästää rahaa että kehittää toimintaa.”

Infografiikka, jossa näkyy, että valtaosa kyselyyn vastanneista aluevaltuutetuista ei usko, että hyvinvointialue selviytyy alijäämän kattamisesta ilman lisärahoitusta vuoteen 2026 mennessä.
Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Kommenteissa kritisoidaan erityisesti talouden tasapainottamistavoitteiden kireää aikataulua. Moni kokee, että vireillä olevien uudistusten tuomat säästöt voivat toteutua vasta vuosien kuluttua.

Sitaateissa olevat tekstit ovat kyselyyn vastanneiden aluevaltuutettujen kommentteja.