Pakkastuuli puhaltaa kylmästi Espoon Leppävaarassa. Monet kiiruhtavat sisään vanhan ostoskeskuksen etnisiin kauppoihin.
Parturi Hawal Fazil, taustaltaan Irakin kurdi, hörppii kuumaa teetä tupakkapaikalla ja odottelee asiakkaita. Hän kertoo juttelevansa ystäviensä kanssa päivittäin presidentinvaaleista.
– Valitsen sellaisen ehdokkaan, joka tulevaisuudessa hoitaa paljon lasten asioita, Fazil kertoo.
Hänen mielestään on todella tärkeää äänestää.
– Maailma on muuttunut paljon.
Myös bussiin kiiruhtava Simav Farman pitää äänestämistä erittäin tärkeänä.
– Kaikkien äänen pitää kuulua, hän perustelee.
Muun muassa opettajan sijaisuuksia tekevä Farman valitsee ehdokkaansa lapset mielessään.
– Minulle on tosi tärkeää, että lapset ja nuoret liikkuisivat enemmän.
Ulkomaalaistaustaiset Suomen kansalaiset äänestävät harvemmin kuin kantasuomalaiset.
Syitä jättää äänestämättä on monia. Osa on esimerkiksi tullut Suomeen maista, joissa ei ole demokratiaa tai joissa heitä on vainottu esimerkiksi poliittisen mielipiteen takia.
– Kokevatko ulkomaalaistaustaiset olevansa osa Suomen poliittista yhteisöä? Kuulumisen tunne on tärkeä äänestämisessä, kertoo tutkijatohtori Josefina Sipinen Tampereen yliopistosta.
Sipinen on tutkinut muun muassa väitöskirjassaan maahanmuuttotaustaisia politiikassa ja avaa eri maista muuttaneiden äänestyskäyttäytymisen eroja.
Esimerkiksi kuntavaaleissa vuonna 2021 vain 12,5 prosenttia virolaisista suomalaiskunnista asuvista eli kunnallisvaaleissa äänioikeutetuista äänesti. Sipisen mukaan monet virolaisista eivät ilmeisesti aio jäädä Suomeen pysyvästi.
Kuitenkin viime vuoden eduskuntavaaleissa Suomen kansalaisuuden saaneiden vironkielisten eli Suomeen jääneiden virolaisten äänestysprosentti kohosi jo 50,7:ään ja edellisissä, vuoden 2018 presidentinvaaleissa 49,4 prosenttiin.
Sen sijaan somalia äidinkielenään puhuvat ovat äänestäneet vilkkaammin kunta- ja eduskuntavaaleissa kuin edellisissä presidentinvaaleissa. Viime vuoden eduskuntavaaleissa somalia äidinkielenään puhuvista useampi kuin joka kolmas äänesti.
– Somalialaistaustaisten äänestysaktiivisuus on ollut suhteellisen korkea kunta- ja eduskuntavaaleissa, koska niissä on ollut myös somalialaistaustaisia ehdokkaita.
Etenkin pääkaupunkiseudun kaupungeissa maahanmuuttajataustaisten äänillä on kuntavaaleissa jo suuri merkitys. Esimerkiksi jo joka neljäs vantaalainen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Kampanjointikielissä eroja
Sitä ei ole vielä tutkittu, kuinka paljon presidenttiehdokkaiden kansainvälisyys vaikuttaa ulkomaalaistaustaisiin äänestäjiin.
Esimerkiksi Jutta Urpilainen (sd) vastaa komissaarina EU:n kumppanuuksista Afrikkaan sekä Aasiaan, ja Olli Rehn (kesk., valitsijayhdistys) oli omana komissaariaikanaan avaamassa Turkille ovia unioniin.
– Kuinka moni ulkomaalaistaustainen äänestäjä aidosti tietää nämä asiat tai seuraa vaalikeskusteluja, joissa näitä tuodaan esille? Tai kuinka moni ajattelee, että nämä ehdokkaat uransa takia ymmärtävät minun kaltaisiani? Tätäkin pitäisi tutkia, Sipinen sanoo.
Yle Uutiset kysyi sähköpostilla kaikkien ehdokkaiden kampanjatoimistoilta, onko niillä mainontaa myös muilla kuin kotimaisilla kielillä.
Alexander Stubbin (kok.) vaalisivuilla on eniten tietoa ulkomaalaistaustaisille eli myös englanniksi, arabiaksi, somaliaksi, venäjäksi, viroksi, ukrainaksi sekä selko- ja viittomakielellä.
Li Anderssonilla (vas.), Sari Essayahilla (kd.), Pekka Haavistolla (vihr., valitsijayhdistys), Rehnillä ja Urpilaisella on myös englanninkielinen kampanjasivu, Mika Aaltolalla ja Harry Harkimolla (liik.) ei. Jussi Halla-ahon (ps.) sivulla ei ole mitään edes ruotsiksi.
Sekä Stubbilla että Haavistolla on ulkomaalaistaustaiset puolisot, mutta nämä ovat lähinnä vilahtaneet kummankin ehdokkaan sosiaalisessa mediassa.
– Näissä presidentinvaaleissa on ehdokkaina vain valkoihoisia suomalaisia. Tämäkin heijastuu siihen, satsataanko kampanjoiden resursseja ulkomaalaistaustaisiin ja ketkä lopulta äänestävät.
Sipinen arvelee, että viime kesän rasismikeskustelu hallituksen ympärillä tai Jussi Halla-ahon ehdotus vain syntyperäisten suomalaisten hyväksymisestä kansanedustajaksi ja ministeriksi voi kannustaa maahanmuuttajataustaisia äänestämään.
Tulijat toivovat presidentiltä rauhaa ja tasa-arvoa
Uiguuritaustainen, Suomessa jo 20 vuotta asunut kiinalainen Adil Wubali on seurannut vaalikampanjaa ja katsonut tv:n ehdokastenttejä.
– Ensimmäinen peruste ehdokkaalle on rehellisyys, toinen arvomaailma. Se, millä tavalla kohdellaan ihmisiä, on minulle tosi tärkeää presidentinvaalissa.
Hänen arvomaailmansa mukaan ketään ei syrjitä esimerkiksi kielen, sukupuolen, uskonnon tai ihonvärin perusteella.
Kuinka kauan Suomessa voi asua ilman kaikkia oikeuksia?
Tutkijana Josefina Sipinen haluaisi nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomen kansalaisuuden ehtojen tiukennuksista koituvat seuraukset, esimerkiksi Suomen turvallisuuden, kun maassa on ihmisiä ilman poliittisia oikeuksia.
– Hallitus kaavailee pidentävänsä kansalaisuuden ehtona olevaa asumisaikaa viidestä vuodesta kahdeksaan, eli meillä on tulevaisuudessa yhteiskunnassamme yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole vuosikausiin kaikkia poliittisia oikeuksia. Mitä se merkitsee?
Parhaillaan Sipinen on mukana valtioneuvoston rahoittamassa tutkimuksessa maahanmuuttaneiden ja heidän Suomessa syntyneiden lastensa yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Hankkeen loppuraportti julkaistaan ensi vuonna, mutta joitakin tutkimustuloksia on jo saatu.
– Kiinnostava kysymys on jatkossa esimerkiksi se, syntyykö meille uusia puolueita, jotka edustavat näitä uusia vähemmistöjä?