Yleisurheilun Tampereen hallikisat Yle Areenassa 17.55 ja TV2:ssa 19.15 alkaen.
Aitajuoksija Nooralotta Neziri vaihtoi viime syksynä valmentajaa ja harjoittelee nykyään vanhassa kotikaupungissaan Porissa. Uusi valmentaja Samir Demnati, 35, tekee nyt urheilijan harjoitusohjelmat.
Valmennustiimiin kuuluu vahvasti myös Nezirin avopuoliso Ville-Matti Rantala, joka on kulkenut aiturin mukana tiiviisti kisoissa ja harjoituksissa jo lähes kahdeksan vuotta. Neziri vastaa myös enemmän omasta valmennuksestaan.
– Tämä on ollut mielestäni äärimmäisen hyvä kuvio. Koen, että voin tällä hetkellä henkisesti ja fyysisesti tosi hyvin, Neziri kuvailee uutta tilannettaan.
Nezirin valmentaja Demnati juoksee vielä itsekin aktiivisesti. Hän on parhaimmillaan juossut 100 metriä aikaan 10,88.
– Jos joskus Kalevan kisoissa vielä ollaan, niin se on ihan hauska haaste, Demnati naurahtaa.
Neziri on hänen ensimmäinen kansainvälisen luokan valmennettavansa.
– Alkuun ajattelin, että tässä on niin paljon tietotaitoa ja kokemusta urheilijalla, jotta se on haaste. Mutta sitten huomasin, että kokemuksesta on enemmän hyötyä, kun vertaa nuoriin urheilijoihin. Minun ei tarvitse opettaa siihen, mitä urheilu vaatii pääkopalta, Demnati kertoo.
Nezirin valmennusryhmä on eräänlainen triangeli. Valmennuksellisia asioita, tekniikkaa ja linjauksia pohditaan kolmen pään voimin yhdessä ja erikseen. Rantala toimii myös yleismiehenä, joka huolehtii monista käytännön asioista.
– Minun toimenkuvani on melko laaja ja olen jo vuosia seurannut myös Nooralotan aitatekniikkaa sekä liikkuvuutta, Rantala kuvailee.
Hän lisää, ettei nykyinen valmennuskuvio toimisi ilman Demnatia.
– Pääasia on aina se, että urheilija on koko ajan keskiössä, Rantala sanoo.
Jälleen terveenä
Valmentajan vaihdokset alkoivat, kun Neziri vuonna 2017 lähti pois Jussi Ihamäen valmennuksesta. Sen jälkeen hänellä on ollut neljä eri valmentajaa.
– Tärkein oppi on se, että tietää mikä toimii ja mikä ei. Aitajuoksun treenaaminen noudattaa samaa kaavaa, oli se sitten Itävalta tai Suomi, 31-vuotias kauppatieteiden maisteri toteaa.
On selvää, että pikajuoksija joutuu miettimään harjoituksen ja levon suhdetta mitä enemmän tulee ikää.
– Meidän lajissa enemmän ei ole aina parempi, Neziri sanoo.
Viimeiset vuodet Nezirin elämässä ovat olleet vaiherikkaita.
– Tämä ei ole mennyt ihan niin kuin olisin halunnut. On ollut ylirasitustilaa ynnä muuta.
Vuoden 2021 hallikaudella Neziri juoksi vielä silloisen 60 metrin aitojen SE:n 7,91 ja oli neljäs EM-hallikisoissa jääden mitalista vain harmittavan sadasosan.
Sinä kesänä Neziri valittiin myös Tokion olympiajoukkueeseen, mutta hän joutui jäämään pois selän rasitusmurtuman sekä takareiden revähdyksen takia.
Seuraavalla kaudella vaivana oli kantapää, joka piti leikata. Viime kesä loppui myös hieman kesken, eikä Neziriä nähty Ruotsi-ottelussa.
Mutta nyt Neziri on pysynyt terveenä.
– Tekee heti mieli koputtaa puuta, mutta nyt on kyllä aika hyvä tilanne. Ei ole mitään sellaista uutta ja olen pystynyt tekemään kaikki treenit yhtä lukuun ottamatta.
Jossain vaiheessa Neziri mietti uran lopettamista vuoteen 2024.
– Siinä vaiheessa, kun sen sanoin, olin ajatellut, että tulokseni olisivat tällä hetkellä ihan eri, eikä minulla olisi ollut vammakierrettä tässä taustalla. Vielä ei ole lopettamisen aika, tavoite on päästä vielä uudelle tasolle.
Aitabuumin käynnistäjä
Nooralotta Neziriä voi pitää naisena, joka toimi nyt vallalla olevan pika-aitabuumin tienraivaajana Suomessa.
– Kyllä uskallan sanoa, että varmasti sillä on ollut merkitystä. Ennen 13 sekunnin alitustakin pidettiin ihan mahdottomana.
Neziri alitti ensimmäisenä suomalaisena 100 metrin aidoissa 13 sekunnin rajan. Se tapahtui vuonna 2014 Kuopiossa ja aika oli 12,98.
– Luulen, että kun se kerran rikkoontui, niin sitten siihen alkoivat uskomaan monet muutkin.
Nyt 13 sekuntia on alittanut neljä suomalaista. Nezirin sadan metrin aitojen Suomen ennätyksen 12,81 rikkoi ensin Annimari Korte juoksemalla vuonna 2019 ajan 12,72. Viime kesänä Reetta Hurske juoksi voimassaolevan SE:n 12,70.
Myös Lotta Harala alitti viime kesänä 13 sekuntia, ja lisää alittajia odotellaan.
– Onhan se hirveän mehukas tilanne, kun mietitään ensi kesää ja meitä on neljä alle 13 sekunnin naista.
Neziri uskoo vakaasti, että hän pystyy yhä parantamaan ennätystään.
– Petteri Jouste sanoi minulle kerran, että se on biologisesti todistettu, että pikajuoksija voi kehittyä 35 ikävuoteen asti.
Panostus hallikauteen
Neziri kertoo panostaneensa harjoittelussaan juoksuun sekä hyppelyihin ja vähentäneensä punttiharjoittelua.
– Olemme keskustelleet paljon siitä, uskallanko jättää voimaharjoittelua pois. Se oli yksi Samirin mielipide.
Juoksija kertoo yllättyneensä voimatasojen kehittymisestä. Myös nopeus on kunnossa.
Kauden avauksessa Neziri jäi vain sadasosan virallisesta 60 metrin ennätyksestään.
– Koen, että ilman hyvää perusnopeutta on myös vaikea juosta pika-aidat kovaa.
Valmentaja Demnati uskoo hyvään hallikauteen.
– Jos ei nyt ihan ennätystä juosta, niin hyvin liki ainakin, Demnati arvioi.
Ensimmäisissä aitastarteissa syntyi aika 8,12. Se on sama kuin matkan entinen SE.
Seuraava aitakilpailu on tänään Tampereella.
– Minun täytyy nyt saada eka aitaväli rymisemään. Uskon, että siitä putoaa tiistaina hyvinkin aikaa.
Maaliskuisten Glasgow'n MM-hallikisojen tulosraja on 8,02. Siihen on matkaa vain kymmenys.
Neziri aikoo panostaa hallikauteen saadakseen rankingpisteitä kesän arvokisoja varten.
– Lähden kiertämään Eurooppaa kovatasoisiin kilpailuihin, ja toivoisin sieltä saavani rankingpisteitä. Ennen kaikkea ajattelen, että saan takaisin itseluottamukseni.
Hallikauden jälkeen on vuorossa kevään tärkeä leiritys.
– Ainakin huhtikuu ollaan Teneriffalla ja mahdollisesti maalikuussakin käydään jossain.
Ulkoratojen EM-kilpailut pidetään Roomassa jo kesäkuussa.
Yleisurheilun Tampereen hallikisat Yle Areenassa 17.55 ja TV2:ssa 19.15 alkaen.