Valta ja vastuu eivät kaikkien aluevaltuutettujen mielestä kohtaa hyvinvointialueiden nykyisessä rahoitusmallissa, jossa rahat toimintaan tulevat suoraan valtiolta.
Ylen kyselyssä satakuntalaisille ja varsinaissuomalaisille aluevaltuutetuille lähes 40 prosenttia vastanneista katsoo, että hyvinvointialueiden tulisi saada verotusoikeus.
– Ilman verotusoikeutta hyvinvointialueet ovat jatkossakin vallassa olevan hallituksen ja valtiovarainministeriön orjia. Autonomiasta ei tietoakaan, toteaa yksi aluevaltuutettu kommentissaan.
Verotusoikeuden kannattajat katsovat, että vaaleilla valitulla valtuustolla tulisi olla itsenäistä valtaa päättää myös hyvinvointialueen taloudellisista resursseista.
– Tällä hetkellä valtio toisella kädellä sanoo, että hoitakaa velvollisuus ja toisella kädellä kiristää rahoja eikä suostu kompromisseihin, kommentoi yksi kyselyyn vastanneista.
Kokonaisveroasteen nousu pelottaa
Ylen kyselyyn vastasi vuodenvaihteessa 77 aluevaltuutettua Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta. Heistä noin 15 prosenttia ei ottanut kantaa hyvinvointialueiden rahoitusmalliin.
Noin 45 prosenttia vastanneista sanoo vastustavansa ajatusta verotusoikeuden myöntämisestä hyvinvointialueille.
Kommenteissa toistuu pelko siitä, että verotusoikeus vääjäämättä johtaisi kansalaisten kokonaisveroasteen nousemiseen.
– Ylimääräinen verotuksen porras kiristäisi helposti kokonaisveroastetta Suomessa ja se on jo muutenkin mielestäni liian korkea. Parempi on yrittää saada talous tasapainoon muuten, esimerkiksi säästämällä, toteaa yksi aluevaltuutettu perusteluissaan.
Verotusoikeuteen epäilevästi suhtautuvien kommenteissa katsotaan myös, että tiukka valtion rahoitus kannustaa hyvinvointialueita kehittämään toimintatapojaan ja hillitsemään kustannusten nousua.
Yhtenä perusteluna Ylen kyselyssä nousee esiin myös pelko siitä, että verotus olisi hyvin epätasaista eri alueiden välillä.
– Verotusoikeuden lisääminen voisi aiheuttaa entistä enemmän kilpailua eri hyvinvointialueiden kesken. Myös eriarvoisuus suomalaisten kesken lisääntyisi, ja olisi entistä vaikeampi pitää koko Suomi asuttuna, todetaan yhden aluevaltuutetun vastauksessa.
Hyvinvointialueet vievät valtion budjetista noin neljäsosan. Tänä vuonna niitä rahoitetaan noin 25 miljardilla eurolla.