Suositun ehdokkaan imuun lähteminen on tuttu vaali-ilmiö.
Jos jokin suunta alkaa vaalien alla kehittyä, on todennäköisempää, että sama kehitys voimistuu kuin että se taittuu.
Viimeksi tästä muistutti Ylen joulukuun kannatusmittaus, jossa kärkisijaa lokakuusta asti pitäneen kokoomuksen Alexander Stubbin etumatka perässä tulijoihin oli kasvanut.
Ylen tuore kannatusmittaus muistuttaa, että voi käydä toisinkin.
Tuoreessa mittauksessa Stubbin kannatusnousu ei ainoastaan pysähtynyt, vaan laski neljä prosenttiyksikköä. Pudotus on selvästi enemmän kuin mittauksen parin prosenttiyksikön virhemarginaali.
Mittauksessa toisena olevan, valitsijayhdistyksen Pekka Haaviston (vihr.) lasku pysähtyi ja kannatus pysyi tismalleen samana.
Isoin muutos näkyy perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kannatuksessa.
Halla-ahon suosio on lähtenyt nousuun jo aikaisemmin syksyllä, mutta tuore, kahdeksan prosenttiyksikön harppaus nosti hänet ensi kerran Ylen mittauksen kolmanneksi, ohi valitsijayhdistyksen ja keskustan Olli Rehnin.
Halla-aho kisaa nyt Haaviston kanssa pääsystä presidentinvaalien toiselle kierrokselle.
Jos kuluneen viikon kehityskulku jatkuu vielä varsinaisena vaalipäivänä eli tulevana sunnuntaina, ensimmäisellä kierroksella voi olla edessä todellinen jännitysnäytelmä: kolme suosituinta ehdokasta ripirinnan.
Olisi iso yllätys, jos Stubbia ei toisella kierroksella nähtäisi, mutta täysin poissuljettua se ei tuoreen mittauksen perusteella ole.
Loppumetrien kuhina
Yllätyksen mahdollisuutta pitää avoimena se, että äänestäjät ovat nyt huomattavasti aikaisempaa epävarmempia. Peräti neljännes vastaajista ei ilmoittanut kantaansa vaan tarkkailee tilannetta katsomossa vaalipäivään asti.
Osa äänestäjistä pyrkinee taktikoimaan eli äänestämään ehdokasta, jolla olisi omaa ykkössuosikkia paremmat mahdollisuudet päästä toiselle kierrokselle.
Taktikointi voi hyödyttää niin Haavistoa kuin Halla-ahoa esimerkiksi silloin, jos jompikumpi yritetään äänestää esimerkiksi Jutta Urpilaisen (sd.) tai toisaalta Stubbin ja vaikkapa Harry Harkimon (liik.) äänten kustannuksella toiselle kierrokselle.
Toinen ratkaiseva tekijä on se, kuinka hyvin ehdokkaat saavat omien puolueidensa kannattajat taakseen.
Halla-ahon iso kannatusnousu johtuu juuri siitä, että nyt lähes kahdeksan kymmenestä perussuomalaisten kannattajasta tukee omaa ehdokasta. Halla-ahon kannatus onkin nyt jotakuinkin sama kuin puolueen kannatus.
Sekä Stubbin että Haaviston kannatus sen sijaan on jo nyt suurempi kuin ehdokkaiden omien puolueiden eli kokoomuksen ja vihreiden.
Pelkillä oman puolueen kannattajien äänillä katto tulee väkisinkin pian vastaan. Presidentinvaaleissa on Suomessa ollut välttämätöntä saada nostetta myös henkilölle.
Viimeiset päivät ratkaisevat
Ratkaiseva kysymys onkin, kuinka paljon ehdokkailla on mahdollisuuksia saada ääniä muilta kuin oman puolueen kannattajilta.
Mielipidemittauksen tausta-aineistosta käy ilmi, että varsinkin Haavistolla, Stubbilla ja Rehnillä on mahdollisuus houkutella taakseen liikkuvia äänestäjiä eli niitä joilla ei ole puoluekantaa. Kyse on 430 000 äänestäjän joukosta.
Toinen tekijä on äänestysaktiivisuus. Kannattajat pitää saada uurnille. Tänä vuonna ennakkoäänestysprosentti on historiallisen korkea, mutta jättiosa äänistä on vielä antamatta.
Yllättäjän nousu toiselle kierrokselle ei olisi lainkaan poikkeuksellista. RKP:n Elisabeth Rehn onnistui tässä vuonna 1994 tehtyään jättimäisen loppukirin. Tuolloin tilaisuus saada ensimmäisen kerran nainen presidentiksi ylitti puoluepoliittiset intohimot.
Nyt vastakkain on kolme tukevasti keski-iässä olevaa herraa, eikä yhtä vahvaa henkilökulttia välttämättä synny.