Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Jos kylmän ilman hengittäminen aiheuttaa oireita, suojaudu – tutkijat löysivät uutta tietoa astmasta

Pitkän kylmäaltistuksen seurauksista on saatu uutta tietoa, jolla on merkitystä sekä yksilöille että terveydenhuollolle.

Toimittaja Emilia Pakkala selittää videolla, mistä on kyse. Video: Paulus Markkula / Yle

Kylmä talvi voi aiheuttaa astmaa, ilmenee tuoreesta Oulun yliopiston tutkimuksesta.

– Tämä on aivan uutta tietoa. Pitkään on mietitty, mikä on pitkäaikaisen kylmäaltistuksen vaikutus, mutta tapoja sen selvittämiseksi ei ole aiemmin löydetty, sanoo Oulun yliopiston professori ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Jaakkola.

Se on tiedetty jo kauan, että kylmä ilma lisää hengitystieoireita ja pahentaa astmaa. Se, että pitkä kylmäaltistus voi aiheuttaa astmaa, on kuitenkin täysin uutta tietoa.

Uudella tutkimuksella on merkitystä niin tavallisten ihmisten kuin myös terveydenhuollon näkökulmasta.

– Kun lääkärit ja hoitohenkilökunta tiedostavat tämän, esimerkiksi varhainen lääkehoito voidaan aloittaa, mikäli astmaoireita alkaa ilmaantua.

Näin tutkimus tehtiin

Jaakkola käynnisti Espoon kohorttitutkimuksen 1990-luvulla. Tutkimukseen rekrytoitiin yli 2 500 lasta, joita seurattiin syntymästä 27-vuotiaiksi saakka. Tutkittavilla todettiin seurantajakson aikana 315 uutta astmaa.

Tutkijat vertasivat keskimääräistä lämpötilaa kolmen talvikuukauden eli joulu-, tammi- ja helmikuun aikana.

Astman puhkeamista edeltävän talven lämpötilaa verrattiin muihin vastaavan ajanjakson talvilämpötiloihin.

– Astman puhkeamisia edelsi merkittävästi kylmempi talvi kuin normaalisti. Pitkäaikainen kylmäaltistus voi lisätä tulehduksellisia muutoksia, joita pidetään keskeisenä astman synnyssä.

Keskimääräinen talvilämpötila oli tutkimuksessa -4,5. Jo yhden asteen kylmempi lämpötila ennusti seitsemän prosentin nousua astmariskiin. Keskimääräistä kylmemmän talven jälkeen astmariski nousee Jaakkolan mukaan yli 40 prosenttia seuraavan vuoden aikana.

Mikäli talvi on normaalia kylmempi, astma saattaa puhjeta seuraavien yhden tai kahden vuoden aikana. Viive aiheutuu sairauden syntyyn vaikuttavista tekijöistä, kuten hengitysteiden pitkäaikaisesta tulehduksesta sekä diagnoosin tekemisessä syntymästä viiveestä: Ensin havaitaan tyypillisiä hengitystieoireita, jotka johtavat astmaepäilyyn. Tämän jälkeen tutkimukset vielä vahvistavat diagnoosin.

Tämäkin käynnissä oleva talvi on ollut kylmä, joten luultavasti astmariski lisääntyy.

– Veikkaisin, että tämän talven kolmen kuukauden keskiarvo saattaa olla lähempänä -10 astetta.

Tutkijat kuitenkin korostavat, että astma on monitekijäinen sairaus, johon vaikuttavat myös geneettiset, ympäristölliset ja elintapoihin liittyvät seikat. Siksi Jaakkolan mielestä kysymys siitä, voiko pelkkä kylmä ilma aiheuttaa astman, on hankala.

Kylmältä ilmastolta ei voi välttyä, mutta suojautua kannattaa

Kylmäaltistukselta suojautuminen saattaa pienentää riskiä astman puhkeamiseen. Jaakkolan mukaan teoreettisesti olisi hyvä välttää ulkoilua, mutta se ei kuitenkaan välttämättä ole paras ratkaisu.

Hengitysteitä voi ja kannattaakin suojata huivilla niin, että hengitysilmaa saa hieman lämpimämmäksi. Myös hengitysilman lämmittämiseen suunniteltuja maskeja on olemassa.

Jaakkola kuitenkin rauhoittelee ja sanoo, ettei uuden tutkimustiedon vuoksi ole syytä huolestua liikaa.

– Kyllähän me tavallisessa elämässä altistumme kylmälle, tässä ilmastossa siltä ei voi välttyä. Mutta hengitysteitä kannattaa suojata silloin, kun kylmän ilman hengittäminen tuntuu ikävältä ja aiheuttaa oireita.