Ruotsin Nato-jäsenyys hyväksyttiin eilisiltana Turkin parlamentissa lopulta selvin äänin.
287 parlamentin jäsentä äänesti puolesta, 55 vastaan. Tyhjiä ääniä oli muutama ja poissa yli 250 parlamentin jäsentä. Myös iso osa oppositiosta äänesti Ruotsin jäsenyyden puolesta.
Parlamentin keskustelussa pienemmät oppositiopuolueet oikealla arvostelivat presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallintoa siitä, että se ei saanut riittävästi myönnytyksiä terrorismin vastaisessa taistelussa. Vasemmalla taas arvosteltiin Natoa.
Erdoğanin Oikeus ja kehitys -puolueen edustajat kiittivät presidenttiä. Heidän mukaansa Ruotsi voitiin hyväksyä, koska se on toiminut terrorismia vastaan Turkille annettujen lupausten mukaisesti.
Ruotsi on tämän tulkinnan mukaan muun muassa puuttunut Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n rahoitukseen.
Iso helpotus Ruotsille
Turkin parlamentin päätös on helpotus Ruotsille.
Presidentti Erdoğanin kovat vaatimukset muun muassa Turkin terroristeina pitämien henkilöiden luovutuksista ovat koetelleet hermoja Ruotsissa.
Lopulta taitaa olla niin, että ratkaisu löytyi Atlantin takaa.
Turkki on havitellut yhdysvaltalaisia F-16-hävittäjiä. Koska Erdoğanin hallinto päätti edetä Ruotsin ratifioinnin kanssa, se on todennäköisesti saanut jonkinlaisen lupauksen asekauppojen etenemisestä. Tosin se selviää vasta jonkin ajan kuluessa.
Seuraavaksi tarvitaan vielä Erdoğanin vahvistus parlamentin päätökselle.
Orbánin peli jatkuu
Mutta maaliin on vielä matkaa. Show’n varasti jo eilen Unkarin pääministeri Viktor Orbán.
Unkari on viivytellyt ratifiointia esittämättä kovin tarkkoja vaatimuksia. Samalla Unkari on sanonut, että se ei aio olla viimeinen maa, joka ratifoi Ruotsin jäsenyyden.
Nyt Orbán haluaa kuitenkin neuvotella. Ruotsin pääministerille Ulf Kristerssonille lähettämässään kirjeessä hän esittää keskusteluja maiden välisten suhteiden kehittämisestä.
Iltalypsyllään Orbán ehkä toivoo saavansa myönnytyksiä EU:lta, jossa arvostelu Unkaria kohtaan yltyy. Vanhat kiistat liittyvät demokratiaan ja oikeusvaltiokehitykseen, uudet Ukrainan tukemiseen.
Mikäli Unkari viivyttelee pitkään, vahvistuvat epäilykset siitä, että Orbánin taustalla häämöttää Venäjän presidentti Vladimir Putin. Pääministeri Orbán on pitänyt yhteyttä Putiniin huolimatta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Epäilyt marssikäskyjen ottamisesta Moskovasta voisivat johtaa voimakkaisiin reaktioihin EU:ssa ja Natossa.