Matkailuyrittäjä Jorma Koivuniemi valvoo vieressä, kun ylipitkäksi kasvanutta kuusiaitaa lyhennetään perholaisen talon pihalla Keski-Pohjanmaalla.
Aidan kimpussa häärii kolme Ranskasta Suomeen Erasmus-vaihtoon tullutta oppilasta.
– He ovat pärjänneet täällä hyvin ja olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten itsenäisesti asiat ovat hoituneet, Koivuniemi sanoo.
Luontomatkailua opiskelevat nuoret ranskalaiset ovat oppilasvaihtoaikanaan käyneet muun muassa tutustumassa suomalaisten tapoihin selviytyä eräolosuhteissa ja tarjota erämatkailua turisteille.
– Suomalainen saunakulttuuri oli elämys, kertoo Koivuniemi.
Ranskalaisista tulee eräoppaita
Mathias Chable, Yanis Petit ja Tom Chaumont ovat eteläranskalaisen vuoristokoulun oppilaita. Nuoret opiskelevat eräoppaiksi.
Opiskelujakso Suomessa on kestänyt neljä viikkoa.
Mathias Chable kertoo hakeutuneensa vaihtoon juuri Suomeen opiskelun lisäksi monesta muustakin syystä. Ainakin puhdas lumi, kaunis maa, omalaatuinen saunakulttuuri ja metsät kiinnostivat.
– Harmittaa lähteä kotiin, täällä on ollut niin kivaa, sanoo Matias Chable.
Chable kehaisee erityisesti suomalaisia metsiä.
– Suomessa metsät ovat niin kauniita ja puhtaita, sanoo Chable.
Suomalainen eräruokailukin on poikennut ranskalaisesta yhdellä merkittävällä tavalla.
– Ranskassa syömme juustoja enemmän kuin täällä Suomessa. Nyt olemme syöneet lihaa, pastaa ja puuroja, kertoo Matias Chable.
Saunan lämmittäminen pakkasella ja saunakulttuuriin tutustuminen muutenkin on myös ollut eksottista lämpimästä ilmastosta tulleille nuorille.
– Monta kertaa ollaan lämmitetty sauna ja se on ollut kiva kokemus, kertoo Chable.
Erasmus-rahoituksen kasvutrendi jatkuu
Koko Suomesta ammatillisen koulutuksen ulkomaanjaksoille lähdetään Erasmus-rahoituksella kaikkein ahkerimmin Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta.
Suosituimmat alat, joilta suomalaiset lähtevät vaihtoon ovat sosiaali- ja terveysala sekä liiketalous ja matkailu.
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston kansainvälisyyssuunnittelija Heidi Jokinen kertoo maakunnan olevan yksi aktiivisimmista Erasmus-vaihdon käyttäjistä suhteutettuna väkilukuun.
– Meille tulee vuosittain noin 150 opiskelijaa. Vastavuoroisesti vaihtoon lähtee vuosittain vajaa sata henkilöä, kertoo Jokinen.
Suosituin vaihdon kohde on Espanja. Euroopan lisäksi mahdollista on nykyään päätyä vaihtoo myös muualla maailmaan, jopa Australiaan saakka.
Jokisen mukaan rahoitus ei ole ollut koskaan este vaihtoon lähtemiselle. Keski-Pohjanmaallekin Erasmus-rahoitusta on saatu vuosittain noin 250 000 euroa ja tulevaisuudessa vaihdon määrää on tarkoitus vielä kasvattaa, kertoo Jokinen.
– EU-haluaa, että opiskelijoilla on mahdollisuus päästä kansainväliseen vaihtoon oppimaan ja tutustumaan uusiin kultuureihin ja kieliin, sanoo Jokinen.
Erasmus-rahaa riittää
Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymispalvelujen päällikkö, opetusneuvos Sari Turunen-Zwinger on luottavainen se suhteen, että Erasmus-rahoituksen nouseva trendi jatkuu yleisistä talousongelmista huolimatta.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille on vaihdellut ennen koronaa vuosittain 4 500–6 300 henkilön välillä. Koronan vuoksi liikkuvuus keskeytyi vuosina 2020 ja 2021 sekä myös pitkälti vielä keväällä 2022.
– Vuoden 2023 tilastot valmistuvat vasta keväällä, mutta odotettavissa on, että pääsemme takaisin koronaa edeltäviin lukuihin, Turunen-Zwinger arvelee.
Tämän vuoden hakukierroksella Suomen yhteinen budjetti on noin 64 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen osuus tästä budjetista on 13,6 miljoonaa euroa.
–Tällä rahalla tuetaan opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta sekä ammatillisen koulutuksen yhteistyöhankkeita, Turunen-Zwinger sanoo.
Budjetti on kasvanut koko ohjelmakauden 2021–2027 ajan. Esimerkiksi vuonna 2021 Suomen kokonaisbudjetti oli noin 41,5 miljoonaa euroa.
Tulevien vuosien budjetti ei ole euromääräisenä tiedossa, mutta kasvua on odotettavissa 5–10 prosentin luokkaa vuodessa ja vuonna 2027 korotus lienee vielä tätäkin selkeästi korkeampi, kertoo Turunen-Zwinger.