Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

HS: Palloliitto tutkii tuomaripomojen väärinkäytösepäilyjä – näin pääsihteeri vastaa: ”Keskimääräistä enemmän kuohumista”

Jouni Hyytiää, Petteri Karia ja Mattias Gestraniusta syytetään vuosia jatkuneesta mielivaltaisesta käytöksestä ja valta-aseman väärinkäytöstä, uutisoi Helsingin Sanomat.

Suomen Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande kuvattuna lehdistötilaisuudessa kesällä 2021.
Marco Casagranden mukaan Palloliiton toimenpiteet asian suhteen riippuvat lopputuloksesta. Kuva: Juha Tamminen / All Over Press

Suomen Palloliiton sisäinen tarkastus tutkii tällä hetkellä suomalaisen huippujalkapallon erotuomaritoimintaa.

Palloliitto on tutkinut väitettyjä väärinkäytöksiä yli kolmen kuukauden ajan.

Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande kertoo, että liitto käynnisti prosessin nimettömien ilmiantojen jälkeen.

– Jonkun verran tuli ilmi asioita, joista ei ole saatu selvyyttä, miten asiat ovat oikeasti menneet. Haluamme saada tietoa tarkemmin siitä, minkätyyppisiä ilmiantoja on ollut ja mitä tosiassa on tapahtunut, jotta voimme niihin reagoida, Casagrande kertoo Yle Urheilulle

Aiheesta uutisoineen Helsingin Sanomien haastattelemat henkilöt syyttävät kolmea entistä huippuerotuomaria väärinkäytöksistä. HS:n haastateltavien mukaa erotuomaritarkkailija Jouni Hyytiä, erotuomarivaliokunnan puheenjohtaja Petteri Kari ja huippuerotuomarien valmentaja Mattias Gestranius ovat käyttäneet valtaansa väärin.

Hyytiä ja Kari ovat toimineet vuosia liiton erotuomaritoiminnan tehtävissä. Gestranius on toiminut tehtävässään vuodesta 2022.

HS:n mukaan he ovat myös kiusanneet, syrjineet, vähätelleet erotuomareita ja toimineet mielivaltaisesti useissa tilanteissa.

– Pitäisi mennä syvemmälle, mitä nämä syytteet ja väitteet ovat. Vuosien saatossa on keskimääräistä enemmän ollut kuohumista, joihin on puututtu tietyissä asioissa aikaisemminkin, Casagrande aloittaa.

Pääsihteerin mukaan tapaukset liittyvät muun muassa henkilöiden välisiin ristiriitoihin. Hän nostaa esille, että erotuomarivaliokunta toimii itsenäisesti ja sen tehtävänä on asettaa erotuomareita otteluihin ja valita heitä kansainvälisiin otteluihin.

– Tietysti tuomareita ylipäätään arvostellaan aina kovastikin ja arvioidaan jokaisen ottelun jälkeen. Tuomarit tietyllä tavalla kilpailevat keskenään omasta asemastaan.

– Joskus tulee pettymyksiä ja toisaalta varmasti päätöksentekijöitä kohtaan erinäköisiä konfliktitilanteita. Näitä on ollut keskimääräistä enemmän, että on ollut henkilöihin liittyviä ristiriitoja.

Petteri Kari tuomitsemassa ottelua.
Petteri Kari tuomitsi Veikkausliigan lisäksi myös kansainvälisiä otteluita. Hän on toiminut vuodesta 2022 lähtien erotuomarivaliokunnan puheenjohtajana. Kuva: PA Images via Getty Images

Palloliitto tiennyt vuosia

Helsingin Sanomien mukaan Palloliiton johto on tiennyt jo vuosia erotuomaritoiminnon ongelmista. Casagranden mukaan asioita on käsitelty, kun niitä on tullut tietoon.

– Joistakin asioista on ollut tieto muutama vuosi sitten ja niitä on käsitelty. Annettu huomautuksia, ohjeistuksia tai jotakin, mutta ne on käsitelty siinä hetkessä.

Viime syksynä Casagrande on itsekin ollut mukana, kun osapuolten välisistä näkemyseroista on keskusteltu.

Palloliitto teki jo Hyytiän päällikkökaudella vuosina 2017–2021 sisäisen tarkastuksen erotuomaritoiminnoista. Casagrande ei muista tarkkaan sen lopputulosta.

– Keskusteluja muistan hyvin. Siellä oli paljon sellaisia asioita, joista oli hyvin vaikea nähdä loppujen lopuksi, mitä oli jossakin asiassa tapahtunut.

Hyytiä siirtyi lopulta töihin Venäjälle vuonna 2021. Hän toimii nykyisin Palloliiton erotuomaritarkkailijana.

– Varmasti kävimme läpi asioita myös hänen kanssaan, mutta hän siirtyi kv-tehtävään vuonna 2021 ja sen jälkeen asiaa ei enää käyty syvemmin läpi.

Jouni Hyytiä katsomassa kameraan.
Jouni Hyytiä toimi Palloliiton erotuomaripäällikkönä vuosina 2017–2021. Nykyisin hän on erotuomaritarkkailija. Kuva: Tomi Hänninen

Hyvin vastakkaisia näkemyksiä

Palloliiton johdon kerrotaan tienneen vuosia erotuomaritoiminnossa ilmenneistä hankaluuksista. Miten toiminta on voinut ja saanut jatkua näin pitkään?

– Ne asiat, jotka ovat nyt tulleet esille, niin kyllä niihin on puututtu silloin ja näkemykseni mukaan juuri sillä tavalla, mikä on ollut tarkoituksenmukaista siinä hetkessä.

– Hyvin usein henkilöiden väliset konfliktit ovat sellaisia, että on hyvin vastakkaisia näkemyksiä asioista ja on vaikeaa saada näyttöä, mitä on tosiasiallisesti tapahtunut. Yksittäisistä asioista on ollut tietoa ja niitä on käsitelty.

– Samoin viime aikoina meillä on ollut Whistleblower-järjestelmä käytössä ja sinne on tullut ilmoituksia myös erotuomaritoiminnoista. Olemme käsitelleet niitä joka kerta, koska selvää on, että meidän täytyy lähtökohtaisesti aina puuttua, yrittää selvittää ja ohjeistaa, ettei sellaista toimintaa tapahtuisi.

HS:n mukaan tällä hetkellä arvostelu on kohdistunut pitkälti huippuerotuomarien valmentajana toimivaan Gestraniukseen. Hän on haastateltavien mukaan väheksynyt naiserotuomareita ja naisia. Hän ei myöskään kutsunut erotuomarien koulutustilaisuuteen yhtäkään naiserotuomaria.

– Itse en ole sellaista (väheksymistä) havainnut, mutta odotellaan, mitä sisäinen tarkastus tästä asiasta lausuu. Olen kuullut näkemyksiä kyllä, mutta en pysty tässä kohtaa kesken prosessia muuta sanomaan.

Mattias Gestranius tuomitsemassa ottelua.
Gestranius tuomitsi urallaan paljon kansainvälisiä otteluita. Hänen erotuomariuransa päättyi vuonna 2022. Kuva: Hollandse Hoogte/Shutterstock/All Over Press

Tarkastus valmistuu alkuvuodesta

Palloliiton sisäisen tarkastuksen prosessi on edelleen kesken ja se valmistuu alkuvuodesta. Palloliiton toimenpiteet asian suhteen riippuvat lopputulemasta.

– Usein tämäntyyppiset prosessit ovat johtaneet siihen, että tehdään esihenkilöiden kanssa uusia ohjeistuksia.

– Totta kai voimme viedä prosessia eteenpäin esimerkiksi Suekille tai äärimmäisessä tapauksessa viranomaisille. Tällä hetkellä ei ole sellaista tietoa, että olisi tarvetta isompiin jatkoprosesseihin.

Casagranden mukaan Palloliitto on pohtinut ja miettinyt kuitenkin jo useamman vuoden ajan, miten selkeytetään luottamushenkilöistä koostuvan erotuomarivaliokunnan ja erotuomaritoiminnon välistä yhteistyötä.

– Pitää miettiä, miten nämä vastuusuhteet saadaan vielä paremmaksi. Sekin on yksi mahdollisuus, että erotuomarivaliokunnassa olisi päätoimisia työntekijöitä.