Suutarimestari Hannu Heiskanen asentaa liukuestoja talvikenkiin varmoin elkein.
Hänellä on näyttötutkinto liukuesteistä ja kenkien talviliukkaudesta sekä viidenkymmenen vuoden kokemus alasta.
Nyt Helsingissä käynnissä oleva pääkallokeli on Heiskaselle sesonkiaikaa.
– Liukuestojen ja nastakenkien myynti on kasvanut selvästi viime vuosina ja vuosikymmeninä. Kun aloitin suutarina, ei liukkaudesta edes puhuttu.
Pääkallokelit eivät ole Suomessa eksoottinen ilmiö, mutta liukastumiset ovat lisääntyneet jo vuosikymmeniä, hän arvioi.
Nastat yhä nuorempien suosiossa
Heiskasen mukaan yhä nuoremmat haluavat jalkoihinsa liukuestot tai nastat.
– Ennen niistä käytettiin joskus termiä ”mummoraudat”.
Myös suutarimestari Ville Hasala on huomannut liukuestojen tai nastakenkien menekin kasvun. Yhä nuoremmat, esimerkiksi noin kolmekymppiset, löytävät myös Hasalan suutarin palveluiden pariin, vaikka vanhempi ikäpolvi on edelleen isoin asiakaskunta.
– Pari viime talvea nastakenkien ja liukuestojen kauppa on käynyt paremmin. Riippuu paljon talvesta.
Urheiluliike Intersportissa nasta- ja pitopohjaisten kenkien valikoima on laajentunut ja monipuolistunut. Tammiston Intersportin kauppias Mikko Koivukankaan mukaan niiden myyntisesonki alkaa nyt aiempia talvia aiemmin.
Maksupalveluyritys Klarna tiedotti toissa vuonna, että nastakenkien verkkomyynti Suomessa oli joulu–tammikuussa 2021–2022 kasvanut noin 144 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon vuosina 2020–2021.
Nastakengät narikkaan, huopatossut tilalle
Nastakengillä liikkuvien on syytä ottaa huomioon, että aivan kaikkialle niillä ei saa mennä.
Kovalla lattialla nastakengät voivat olla paitsi liukkaat, voivat ne myös vahingoittaa joitain lattiamateriaaleja.
Esimerkiksi Helsingissä sijaitsevaan Ateneumin taidemuseoon ei ole sallittua mennä nastakengät jalassa. Museon verkkosivujen mukaan narikasta saa tarvittaessa lainaan huopatossut museovierailun ajaksi.
Soittokierroksemme perusteella esimerkiksi hauraat puulattiat eivät kestä nastakenkiä. Lue alta, minne nastakengälliset ovat tervetulleita.
Talvikunnossapidossa puutteita
Lauhat talvet vaikuttavat liukastumisten kasvuun, mutta suutarimestari Hannu Heiskasen mukaan isoin syy tähän löytyy kaupungin talvikunnossapidosta.
– Vielä 1980-luvulla talonmiehet hoitivat asuinalueiden hiekoituksen aamuvarhain. Nykyään huoltoyhtiöt tekevät saman siten miten ehtivät. Katujen kunnossapito on muuttunut radikaalisti.
Suutarimestari Ville Hasala uskoo, että liukuesto- ja nastakenkäasiakkaiden määrä kasvaa tulevaisuudessa.
– Jos kaupunki koko ajan vähentää talvikunnossapitoa jalkakäytäviltä, niin kyllä turvallisuudesta pitää jollain tavalla huolehtia. Se jää sitten ihmisille itselleen, Hasala sanoo.
Suutarimestari Hannu Heiskanen kertoo audiolla kolme täsmävinkkiänsä liukkaille keleille.
Liukastumiset maksavat miljardeja euroja
Liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2022 tutkimuksen mukaan liukastumis- ja kaatumistapaturmista syntyy vuosittain arviolta noin 2,35 miljardin euron kustannukset, kun mukaan lasketaan sairaanhoitokulut ja sairauspoissaolot. Tästä luvusta talven liukastumiset ovat 1,4 miljardia euroa.
LVM:n arvion mukaan noin 1,17 miljardia euroa liittyy talvikunnossapidon puutteista johtuviin liukastumisiin.
Vuonna 2006 LVM:n selvityksessä arvioitiin, että jalankulkijoiden liukastumis- ja kaatumistapaturmia tapahtui vuosittain noin 50 000. Määrä oli kasvanut merkittävästi vuosien 1980 ja 2000 välillä. Ministeriö arvioi tuolloin, että yhden euron sijoittaminen tapaturmien ennaltaehkäisyyn toisi 10 euron säästöt tapaturmien aiheuttamiin sairaanhoitokuluihin.
Pysy pystyssä -kampanjan terveyden edistämisen suunnittelija Anna Ranta Suomen punaiselta ristiltä kertoo, että yhden lonkkamurtuman hoito maksaa nyt noin 50 000 euroa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2022 erikoissairaanhoidossa hoidettiin lumella tai jäällä liukastumisten takia yhteensä yli 22 000 henkilöä. Luvussa ei ole mukana terveysasemien ja työterveyden tilastoja.
Aivovammaliiton mukaan yleisin aivovamman aiheuttaja on kaatuminen ja putoaminen. Ne aiheuttavat liiton mukaan vuosittain noin kahden miljardin euron kustannukset, joihin sisältyy terveydenhuollon kulujen lisäksi sairauspoissaoloista ja ennenaikaisista eläköitymisistä aiheutuneet kustannukset.