Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tutkimus: Yle on Suomen luotetuin uutismedia

Ylen verkkouutisia pidetään tärkeimpänä uutislähteenä. Yleisöllä on suuri kiinnostus positiivisiin uutisiin, selviää Ylen tilaamasta kyselytutkimuksesta.

 Jussi-Pekka Rantanen valmistautuu tv-uutisten lähetykseen studiossa.
Tv-uutisten merkitys kasvaa suurten uutistapahtumien yhteydessä. Kuvassa uutisankkuri Jussi-Pekka Rantanen Ylen uutisstudiossa vuonna 2021. Kuva: Silja Viitala / Yle

Yle pitää paikkansa Suomen luotetuimpana uutismediana ja ykkösuutistoimijana, osoittaa Norstatilla teetetty tuore kyselytutkimus.

Yli kahdeksan kymmenestä suomalaisesta (84 prosenttia) pitää Ylen uutisia luotettavina. Osuus oli 85 prosenttia vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2022.

Lisäksi yli puolet suomalaisista (53 prosenttia) pitää Yleä Suomen ykkösuutistoimijana.

– Lämmin läikähdys rinnassa. Teemme työtä ilmeisesti pääsääntöisesti ihan oikein. Luottamus on se paras mittari, sillä jos uutisiin ei luoteta, niillä ei tavallaan ole mitään merkitystä, toteaa Ylen uutisten vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.

Ylen jälkeen luotettavimpana uutismediana pidetään Helsingin Sanomia (67 prosenttia), ja sen jälkeen STT:tä, MTV:tä ja oman alueen suurinta sanomalehteä, joka ei ole Helsingin Sanomat (63, 63 ja 61 prosenttia).

Luottamus journalistiseen mediaan onkin Suomessa vankkaa verrattuna muihin maihin, Jokinen huomauttaa.

– Mutta kyllä se ero Yleisradion uutistoiminnan ja kaupallisten toimijoiden välillä on aika iso. Meihin luotetaan vielä selvästi enemmän kuin sinänsä hyvään kaupalliseen mediaan.

Tutkimuksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista luottaa Ylen uutisiin, mutta julkiseen keskusteluun mahtuu kosolti myös Yle-kritiikkiä. Katso videolta, mitä vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen vastaa.

Nuoret miehet kriittisimpiä

Kuusi prosenttia suomalaisista ei luota Ylen uutisiin. Määrä on sama kuin vuonna 2022. Epäileväisimpiä ovat 15–29-vuotiaat miehet. Heistä 16 prosenttia ei luota Yleen.

– Nuorten pitääkin olla kriittisiä, pidän sitä hirveän terveenä piirteenä. Mutta meidän pitää tutkia asiaa enemmän, miksi juuri nuoret miehet. Se on kiinnostavaa, eikä minulla ole siihen vastausta.

Mielikuvat iltapäivälehdistä poikkeavat muusta uutismediasta. Ilta-Sanomia luotettavana pitää 37 prosenttia suomalaisista, Iltalehteä 29 prosenttia.

– Iltapäivälehdet tekevät Suomessa erittäin hyvää uutistyötä, mutta siellä on aika paljon viihdeaineistoa ja myös urheilu painottuu enemmän. Ehkä sieltä haetaan ajanvietettä, meiltä enemmän puhdasta uutista, Jouko Jokinen arvioi.

Toisaalta iltapäivälehtien asema on vahvistunut merkittävästi erityisesti 15–29-vuotiaiden mielissä. Kun Yleä ykkösuutistoimijana pitää 38 prosenttia nuorista aikuisista, iltapäivälehtien kohdalla luku on 30.

Antti Kuronen Kramatorskissa.
Ylen Antti Kuronen raportoi Ukrainan Kramatorskista vuonna 2023. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Tärkeimmät uutislähteet löytyvät verkosta

Tärkeimpinä uutislähteinä suomalaiset pitävät Ylen ja Ilta-Sanomien verkkouutisia, jotka ovat kärjessä kaikissa ikäryhmissä.

Tutkimuksessa Ylen televisiouutisten merkitys uutislähteenä on puolestaan pudonnut merkittävästi. Kun 38 prosenttia suomalaisista piti Ylen tv-uutisia tärkeimpänä tai toisiksi tärkeimpänä uutislähteenä vielä vuonna 2022, osuus oli vain 16 prosenttia vuonna 2023.

Pudotusta voi osaltaan selittää osittain uudenlainen tapa kerätä aineistoa: vastaukset saatiin kokonaisuudessaan verkkopalvelussa, eikä iäkkäämpää väestöä tavoiteltu erikseen vaikkapa puhelimitse.

– Esimerkiksi presidentinvaalit osoittaa, kuinka vahva media televisio on. Siellä on miljoonayleisöt kaikilla vaaleihin liittyvillä lähetyksillä. Tuntuu, että isoissa uutistapahtumissa tv on päämedia tällä hetkellä. Mitään kriisiä ei ole, mutta totta kai lineaarisen tv:n kulutus pikku hiljaa vähenee, Jokinen toteaa.

Kansa kaipaa positiivisia uutisia

Huomionarvoinen yksityiskohta tutkimuksessa on yleisön mielenkiinto positiivisia uutisia kohtaan. Positiivisia uutisia piti kiinnostavana juttumuotona yli 70 prosenttia vastaajista.

– Meillä on hurjia vuosia takana, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, koronapandemia ja paljon muita asioita. Kyllä sinne väliin pitää saada myös hyviä uutisia, koska elämä muodostuu myös hyvistä asioista, Jokinen sanoo.

Toimittajien pitäisikin löytää positiivisia uutisia enemmän kuin tällä hetkellä löydetään, hän jatkaa.

– Yhdyn täysin tähän yleisön nälkään positiivisia uutisia kohtaan.

Päiväkoteihin tuodut ilmanpuhdistimet ja niiden myötä vähentynyt lasten sairastelu oli viime vuoden positiivisia uutisia. Helsingin Viikissä sijaitsevan päiväkodin lapset saivat koristella tiloihin tulleet pömpelit.

Ennen kaikkea mielikuvatutkimus

Norstatin kyselytutkimus on Ylen teettämä ja siihen vastasi 1 200 nettiä käyttävää mannersuomalaista. Heistä kaikki olivat 15–85-vuotiaita. Aineisto kerättiin viime vuoden lopulla.

Tutkimus on hankkeesta vastaavien mukaan ennen kaikkea mielikuvatutkimus. Se ei siis kuvaa, miten vastaajat todellisuudessa käyttävät eri medioita.

Tulokset on painotettu, virhemarginaali on maksimissaan 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.