Yritykset ovat teettäneet viime vuosina ennätysmäärän turvallisuusselvityksiä. Niiden tarkoitus on suojella Suomen turvallisuutta vieraan valtion vaikutusyrityksiltä ja estää tiedon päätyminen väärille henkilöille.
Turvallisuusselvityksen tekee suojelupoliisi. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, alkoi selvitysten kysyntä kasvaa. Mukaan tuli tärkeän infrastruktuurin, kuten vaikka sähköverkkojen ja tietoliikenteen parissa työskenteleviä yrityksiä.
Nyt turvallisuusselvityksistä ovat kiinnostuneet kaupungit ja hyvinvointialueet.
– Kun henkilö osallistuu valmiussuunnitteluun tai käsittelee luottamuksellisia asiakirjoja, on hyvä, että tällainen selvitys tehdään, sanoo Kouvolan kaupungin arviointipäällikkö Vesa Huuskonen.
Kotka ja Lappeenranta suunnittelevat hakevansa suojelupoliisilta lupaa aloittaa turvallisuussselvitysten teettäminen. Tampere ja Espoo ovat jo käynnistäneet prosessin suojelupoliisin kanssa ja haluaisivat aloittaa selvitykset pian.
Selvityksiä tehdään koko maan turvallisuuden vuoksi
Suojelupoliisi tekee turvallisuusselvityksiä vain sellaisista työpaikoista, jotka se näkee kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeiksi. Asiaa säätelee laki.
Kaupunkien ja kuntien ydintehtävissä olevat henkilöt käsittelevät luottamuksellista aineistoa, esimerkiksi osallistuvat valmiusssuunnitteluun. Esimerkiksi tästä syystä turvallisuusselvitys voidaan heistä tehdä.
Tampereen kaupunki alkaa aivan kohta selvittää työntekijöidensä taustoja turvallisuusselvityksillä.
– Henkilöiden luotettavuuden tarkastamisen arvo on koko ajan noussut tässä maailmantilanteessa, kertoo Tampereelta turvallisuusjohtaja Jouni Perttula.
Uusia selvityksiä sote-alalla
TE-keskuksessa on huomattu, että työpaikkailmoituksissa kerrotaan aikaisempaa useammin turvallisuusselvityksen tekemisestä.
– Uutena alana mukaan on tullut sote-puoli, kertoo johtava asiantuntija Kaisu Marttila.
Helsingin yliopistollinen sairaala HUS aloitti turvallisuusselvitysten tekemisen työntekijöilleen ensimmäisten joukossa. Se tapahtui jo ennen Ukrainan sotaa.
– Varautumiseen, valmiuteen ja turvallisuuteen liittyvien asioiden sekä tietoturvallisuuden ja tietosuojan merkitys tulevat edelleen kasvamaan yhteiskunnassamme, sanoo Aaro Toivonen, HUSin turvallisuus- ja valmiusjohtaja.
HUSin henkilöstö on suuri ja turvallisuusselvitys tehdään niille, joita turvallisuusselvityslaki koskee.
Terveydenhuollon toimiminen on Toivosen mukaan koko Suomen toimintakyvyn kannalta tärkeää. Yliopistollisilla sairaaloilla on paitsi potilastietoja, mutta myös tutkimustietoa, jolla on maalle taloudellistakin merkitystä. HUS haluaa suojata sitä rikoksilta ja tiedustelulta. Lisäksi se tahtoo suojata keskeisiä tietojärjestelmiään kyberiskuilta.
Hyvinvointialueita on myös liittynyt tai liittymässä turvallisuusselvitysmenettelyn piiriin. Esimerkiksi Kymenlaakson hyvinvointialue liittyi mukaan viime keväänä.
Mukaan pääsevät vain tietyt organisaatiot
Tutkimuksen kohteena olevan henkilön täytyy aina itse antaa lupa selvityksen tekemiseen. Tavallisesti työnantaja tilaa turvallisuusselvityksen suojelupoliisilta silloin, kun uuden työntekijän työsuhde alkaa.
Nyt uusia yrityksiä on hakeutunut suojelupoliisin asiakkaiksi, ja tällöin selvityksiä on tehty myös jo yrityksessä työskennelleille. Tämä ehti herättää myös vaikeuksia venäläistaustaisille työntekijöille. Joitakuita on jopa irtisanottu työstään.
HUSissa jo talossa olleiden työntekijöiden taustan selvitys on sujunut HUSin turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivosen mukaan hyvin.
– Hakemukselle tulee aina olla selkeät oikeudelliset perusteet, mutta sinänsä turvallisuusselvityksen tarvetta ei ole tarvinnut juuri perustella. Ihmiset hyvin ymmärtävät miksi näitä tehdään. Turvallisuustietoisuuden taso on noussut selvästi.
Suojaa vieraan valtion vaikutusyrityksiltä
Minkään maan kansalaisuutta suojelupoliisi ei näe suoraan turvallisuusriskinä. Perusmuotoisessa ja laajassa selvityksessä suojelupoliisi voi tutkia henkilön sidonnaisuudet ulkomaille. Tällaisia voivat olla läheiset tai taloudellinen toiminta.
– Tiettyjen itsevaltaisten maiden tiedetään hyödyntävän ihmisten sidonnaisuuksia ja pyrkivän painostamaan heitä salaiseen yhteistyöhön Suomen vahingoksi, kertoo suojelupoliisi Ylelle sähköpostitse.
Mikäli sidonnaisuuksia tulee ilmi, tulos ilmoitetaan työnantajalle. Suojelupoliisi ei itse päätä, tuleeko henkilöä ottaa töihin. Se raportoi vain sen, mitä pitää työsuhteen kannalta olennaisena.
– Selvityksellä suojataan myös sen kohteena olevaa ihmistä, jotta hän ei joutuisi inhimillisesti kohtuuttomaan tilanteeseen joutumalla esimerkiksi painostuksen kohteeksi, kertoo suojelupoliisi.
Artikkelia muokattu 9.2. kello 16. Tekstiin täsmennetty tietoja suojelupoliisin turvallisuusselvityksistä.