Jos leipuri Petros Konstantineas olisi mennyt tavalliseen aikaan työpaikalleen, hän ei todennäköisesti olisi enää elävien kirjoissa.
Konstantineas omisti leipomon Kalamatan kaupungissa Etelä-Kreikassa. Sen lisäksi hän tuomitsi jalkapallo-otteluja maan pääsarjassa. Aamuyöllä helmikuun 29. päivä 2012 Konstantineasin leipomo tuhoutui räjähdyksessä. Paikan uuniin oli piilotettu pommi.
Konstantineas oli kyseisenä päivänä myöhässä töistä. Leipomossa ei ollut räjähdyksen sattuessa muitakaan työntekijöitä, joten henkilövahingoilta säästyttiin. Tapahtunut jätti kuitenkin yrittäjään syvän trauman.
Tunsin, etten asu Euroopassa, vaan Latinalaisessa Amerikassa.
– Aloin pelätä perheeni puolesta. Lähetin lapseni piiloon. En koskaan odottanut sen menevän niin pitkälle, Konstantineas muisteli vuonna 2022 BBC:n haastattelussa.
Tekijöitä ei saatu selville, mutta Konstantineasilla oli epäilyksensä. Ennen räjähdystä hänen juttusillaan oli käynyt kaksi henkilöä. He halusivat puhua Kreikan liigan ottelusta, joka Konstantineasin piti tuomita.
Ottelussa kohtasivat suurseura Olympiakos ja Xanthi. Konstantineasia lähestyneet henkilöt painottivat, että Olympiakosin piti voittaa, mutta erotuomari kieltäytyi vaikuttamasta asiaan.
Leipomon tuhoutumisen jälkeen Konstantineas jatkoi tuomarointia joitain kuukausia. Kauden 2011–2012 jälkeen hän hyvästeli pelikentät.
Pelko oli kasvanut liian suureksi.
– Tunsin, etten asu Euroopassa vaan Latinalaisessa Amerikassa, jossa rikostilastot hipovat pilviä, Konstantineas kertoo nyt sähköpostin välityksellä Yle Urheilulle.
Raakaa väkivaltaa
Kreikkalainen jalkapallotoimittaja Alexandros Kottis sanoo, että Konstantineasin kohtalo on vain yksi esimerkki maan jalkapallon synkästä tilasta. Tarinoita uhkailusta ja väkivallasta riittää.
Viime vuoden elokuussa 29-vuotias kreikkalaiskannattaja puukotettiin kuoliaaksi ateenalaisseura AEK:n kotistadionin edustalla. AEK:n ja kroatialaisseura Dinamo Zagrebin fanien yhteenotot johtivat myös kahdeksaan loukkaantumiseen ja 98 pidätykseen.
Väkivalta-aaltoon väsynyt Kreikan hallitus päätti joulukuussa, että maan pääsarjaottelut pelattaisiin kaksi kuukautta tyhjille stadioneille. Se on yksi lukemattomista keinoista, joilla maan poliittiset päättäjät ovat yrittäneet pysäyttää karua kehitystä.
– Myrkyllinen on nykyään paras termi kuvaamaan kreikkalaista jalkapalloa. Väkivaltaa on käytännössä kaikkialla, Alexandros Kottis sanoo.
– Ihmiset alkavat olla epätoivoisia. Kreikan hallitus on yrittänyt puuttua asiaan aiemminkin, mutta tulosta ei ole tullut.
EM-huuman jälkeen
Kreikan jalkapallo on kriisissä myös pelikentällä. Vuoden 2004 sensaatiomaisesta Euroopan mestaruudesta on jäljellä 20 vuotta myöhemmin enää rippeitä. Ainakin jos on uskominen pitkän linjan toimittajaa Kottisia.
– 2000-luvun alussa kolme kreikkalaisseuraa pelasi Mestarien liigaa. Nykyään Kreikan mestari joutuu pelaamaan kaksi karsintakierrosta päästäkseen edes lohkovaiheeseen. Maajoukkueen taso on romahtanut EM-kullan jälkeen. On kulunut jo 10 vuotta ilman, että se on päässyt arvokisoihin, hän sanoo.
Tämän vuoden EM-kisoihin Kreikka ei päässyt. Maajoukkue kärsi ratkaisevassa karsintapelissä karvaan tappion Georgialle.
Ottelu ratkesi vasta rangaistuspotkukilpailussa. Nika Kvekveskiri upotti ratkaisevan pilkun maaliin.
Georgia juhli historiansa ensimmäistä EM-paikkaa, kreikkalaiset seurasivat riemua vierestä.
Miten näin on päässyt käymään?
Kreikan talousvaikeudet vaikuttavat yhä koko yhteiskuntaan, eikä jalkapallo ole poikkeus. Työttömyyttä on paljon. Monilla nuorilla ei ole kunnollisia tulevaisuudennäkymiä.
– Turhautuminen näkyy myös jalkapallopiireissä. Tilanne on huonontunut selvästi kymmenessä viime vuodessa. Erotuomareiden kimppuun on hyökätty, kannattajia on pahoinpidelty… Jalkapallo on helppo kenttä väkivallalle, Kottis sanoo.
Talouskaaos tuntuu monella tavalla. Useilla kreikkalaisseuroilla on rahahuolia. Monet pelaajat ja pikkuseurat ovat sotkeutuneet laittomaan vedonlyöntiin.
Rahakkaiden suurseurojen omistajat käyvät jatkuvia valtataisteluja, joissa ei kaihdeta keinoja. Jalkapallopomoja on syytetty muun muassa erotuomarien lahjomisesta ja korruptiosta. Vuonna 2011 Euroopan jalkapalloliitto Uefa julkaisi raportin, joka oli karua luettavaa. Sen mukaan kaudella 2009–2010 Kreikan liigassa pelattiin 41 ottelua, joita pidettiin epäilyttävinä.
Poliitikkojen lupauksista huolimatta rikostutkinnan tulokset jäivät laihoiksi. Samoin on käynyt vuosien saatossa, kun uusia epäilyjä ja skandaaleja on ilmaantunut.
Entinen erotuomari Petros Konstantineas sanoo, että seurojen omistajat ovat Kreikan jalkapallon suurin ongelma.
– He kontrolloivat mediaa ja koko jalkapalloa suojellakseen taloudellisia intressejään.
Kentälle aseen kanssa
Vaikutusvaltaisten seuraomistajien välillä on paljon epäluottamusta ja vihaa. Keväällä 2018 PAOK Thessalonikin omistaja, venäläis-kreikkalainen miljardööri Ivan Savvidis ryntäsi kentälle kesken joukkueensa ja ateenalaisseura AEK:n ottelun.
Savvidisilla oli vyöllään ase. Kuvatoimistojen välittämistä kuvista näkyi, miten oligarkin käsi kävi kotelossa olleella revolverilla, kun hän pyrki kohti PAOKin maalin hylännyttä erotuomaria. Savvidis pysäytettiin ennen kuin hän pääsi tuomarin luo, mutta maailmanlaajuinen skandaali oli syttynyt.
– Isojen seurojen omistajat käyttävät aikansa syyttäessään toisiaan erotuomarien lahjomisesta ja tulosten manipuloimisesta. Fanit ja pelaajat näkevät, kuinka seurapomot ja liiton jäsenet riitelevät koko ajan, Alexandros Kottis kuvailee.
Kreikan liiga oli vähän aikaa tauolla Savvidisin riehumisen jälkeen. Tupakkateollisuudella rikastunut liikemies pyysi anteeksi. Hän sai sakot ja ehdollista vankeutta, ja PAOK menetti pisteitä.
Suomalaistuomarin kokemukset
Kun PAOK ja AEK kohtasivat uudelleen asetapauksen jälkeen syyskuussa 2018, ottelun tuomitsi suomalainen kolmikko. Mattias Gestranius, Mikko Alakare ja Riku Vihreävuori olivat ensimmäiset ulkomaalaiset tuomarit Kreikan jalkapalloliigassa 43 vuoteen.
– En missään nimessä ajatellut, että saisimme tuomittavaksemme juuri sen pelin. Se oli järkytyksensekainen yllätys, Alakare muistelee nyt.
Suomalaistuomarit saapuivat Kreikkaan osana Kansainvälisen jalkapalloliiton määräämää uudistusta. Savvidisin toiminnan jälkeen Fifa pani kovan kovaa vasten. Muutoksia tehtiin Kreikan jalkapalloliitossa ja erotuomarikomiteassa.
Kansainvälisesti meritoitunut suomalaisryhmä selviytyi urakasta kunnialla, mutta ottelun turvajärjestelyt painuivat mieleen loppuiäksi. Tuomareiden hotellin aulassa istui jatkuvasti turvamiehiä. Ravintolassa kansainvälinen tuomariryhmä ei saanut puhua jalkapallosta, jos ympärillä oli ravintolan henkilökuntaa.
– Epäiltiin, että joukkueet olisivat voineet keskustella tarjoilijoiden kanssa ja tarjoilijat kuuntelisivat juttujamme.
Useita kertoja Kreikassa tuomaroinut Alakare korostaa saaneensa maassa ystävällistä kohtelua. Hän kuuli kuitenkin karmeita uutisia loppuvuodesta 2018, kun kreikkalainen erotuomari Athanasios Tzilos pahoinpideltiin henkihieveriin Larissan kaupungissa.
Tzilos oli ollut neljäntenä erotuomarina PAOKin ja AEK:n ottelussa, jonka Gestranius, Alakare ja Vihreävuori olivat tuominneet. Joulukuussa 2018 neljä huppupäistä henkilöä hyökkäsi Tzilosin kimppuun, kun hän oli astumassa ulos autostaan. Tuomari pahoinpideltiin sairaalakuntoon.
– Ensireaktioni oli epäusko. Tuntui äärimmäisen pahalta, että lupaavan tuomarin kimppuun käytiin tuolla tavalla.
Viime aikojen uutiset vetävät Alakareen mielen matalaksi.
– Oloni on surullinen. Kreikkalaiset pelaavat hienoa futista, mutta siihen liittyvät ilmiöt ovat todella... Järkyttävä on ehkä oikea sana kuvaamaan sitä. Eihän jalkapallon tuollaista pitäisi olla.
”Hallitus pelkää seurauksia”
Asioita on yritetty muuttaa vuosien saatossa useasti, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.
– Jos seuranomistajien käytös ja asenne eivät muutu, mitään ei tapahdu. Heidän on alettava kunnioittaa lakeja ja sääntöjä, entinen erotuomari Petros Konstantineas sanoo.
Jalkapallotoimittaja Alexandros Kottis kokee, että Kreikan poliittisten päättäjien on ollut vaikea puuttua jalkapallokriisiin.
Eihän jalkapallon tuollaista pitäisi olla.
– Oli kyseessä oikea tai vasen laita, Kreikan hallitus on huolissaan poliittisista seurauksista. Päättäjät pelkäävät ratkaisujensa tulevan heille kalliiksi vaaleissa. Fanit ovat tärkeä äänestäjäryhmä. Jos rankaisee yhtä seuraa, tuhannet kannattajat voivat suuttua. Lisäksi seurapomot omistavat mediayhtiöitä, eivätkä poliitikot halua huonoa julkisuutta.
Jotain olisi pakko tehdä. Kottisin mukaan jatkuvat skandaalit ovat vaikuttaneet paitsi jalkapallon tasoon myös lajin suosioon Kreikassa.
– Hallituksen ei ole helppoa löytää tähän ratkaisua, mutta heidän on oltava rohkeampia. Valtaosa faneista kärsii myrkyllisestä ilmapiiristä ja turvattomuudesta. Tilanne on todella epäreilu ihmisille, jotka rakastavat aidosti jalkapalloa.
