Helmikuun taitteessa Suomen yli pyyhkäisee lakkosuma. Vaikka jonkun toimialan lakko ei yksistään ole riski Suomen huoltovarmuudelle, samanaikaiset ja eri toimialoja koskevat lakot voivat olla. Tätä kokonaisuutta seuraa myös Huoltovarmuuskeskus.
Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista siihen, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja peruspalvelut pystytään turvaamaan myös vakavissa häiriötilanteissa. Huoltovarmuuskeskus välittää tilannekuvaa ja käy asiasta tiivistä vuoropuhelua eri ministeriöiden kanssa.
Selvitimme, millaisia vaikutuksia huoltovarmuuteen lakoilla nyt voi olla.
”Eivät kokonaisuutenakaan vaaranna”
Ilmoitetut lakot tulevat hankaloittamaan monin tavoin ihmisten arkea ja elämää. Työministeri Arto Satonen (kok.) on ilmaissut pitävänsä lakkoja ylimitoitettuina.
Ay-liike katsoo, että sillä ei ole muita vaihtoehtoja, kun kevyemmät konstit eivät ole auttaneet. Poliittisilla työtaistelutoimilla vastustetaan hallituksen työelämämuutoksia ja sosiaaliturvaleikkauksia.
Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja Miko Bergbom jopa syytti lakkoihin osallistuvaa Teollisuusliittoa epäisänmaallisuudesta. Bergbomin kritiikki liittyi erityisesti ammustehtaisiin kohdistuviin lakkoihin.
Työnantajaleiri mielellään korostaa lakkojen riskejä. Esimerkiksi Kiinteistötyönantajat on esittänyt, että kiinteistöpalvelualaan kohdistuvat lakot yhdistettyinä lumisateisiin voisivat uhata myös pelastajien toimintaa.
Huoltovarmuuskeskuksen operatiivisen osaston johtaja Jaakko Pekin mukaan on selvää, että laaja lakkoaalto aiheuttaa paikallisia ja lyhytkestoisia ongelmia. Kuitenkin esimerkiksi teollisuudessa vaikutukset kestävät merkittävästi pidempään kuin itse lakot. Tuotannon ajaminen alas ja takaisin ylös vie aikaa.
Uhka yhteiskunnan huoltovarmuudelle nyt ilmoitetut poliittiset työtaistelutoimet eivät kuitenkaan ole. Huoltovarmuuskeskuksen tilannekuva perustuu noin 1 500:lta yritykseltä kerättyihin tietoihin.
– Tämän laajuisina ja kestoisina nyt ilmoitetut lakot eivät kokonaisuutenakaan vaaranna laajasti huoltovarmuutta, Pekki sanoo.
Talousvaikutuksia lakoilla kuitenkin on. Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut muun muassa tehtaisiin ja liikenteeseen kohdistuvien lakkojen hintalapuksi 360 miljoonaa euroa.
Toimijat ovat pystyneet sopimaan keskenään lakkojen rajoituksista, Pekki toteaa. Lakkojen ulkopuolelle on lähtökohtaisesti rajattu sellaiset tehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle.
Yhteiskunnan monille eri sektoreille yhtäaikaisesti kohdistuviin ja pitkäkestoisiin lakkoihin liittyy huoltovarmuuden näkökulmasta monenlaisia uhkia.
Suurin huoli liittyy alojen keskinäisriippuvuuteen: yhteiskunnan eri toiminnot tarvitsevat toisiaan.
– Esimerkiksi sähkö-, lämpö- ja polttoainehuolto, logistiikka ja ICT-palvelut vaikuttavat moneen toimialaan. Ne ovat erityisen seurannan alla.
Energia-alan työntekijöitä edustavien ammattiliittojen mukaan muun muassa sähkön- ja lämmöntuotantoon kohdistuvia toimia on tähän saakka rajattu siten, etteivät ne aiheuta kansalaisille kohtuutonta haittaa.
Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Konepäällystöliitto ja Sähköliitto kuitenkin toteavat, että jos hallitus ei herää asian vakavuuteen, liittojen on mahdollisesti toimittava. Liitot toteavat tiedotteessaan, etteivät ne halua viedä työmarkkinakriisiä aivan uudelle tasolle, jossa toimet energia-alalla laajenevat merkittävästi ja ovat haitaksi.
Lakkojen pidentyminen voisi olla riski
Jos lakkojen kesto olisi pidempi tai ne tästä vielä merkittävästi laajenisivat, tilanne voisi muuttua. Elleivät osapuolet pystyisi sopimaan lakkojen rajoituksista, ne voisivat vaikuttaa myös huoltovarmuuteen.
Pekin mukaan lakon laajuutta ratkaisevampaa voi olla sen kesto. Mitä pidempään lakot kestävät, sitä voimakkaammin niiden vaikutukset alkavat näkyä ihmisten arjessa.
Lyhyisiin häiriöihin on totuttu, mutta pitkiin poikkeustilanteisiin varautuminen on vaikeampaa.
– Jos lakko merkittävästi pidentyy, näin laajat lakot ovat aika hankalia. Näin voisi olla, jos esimerkiksi ihmisten peruspalveluihin liittyviä toimintoja olisi pitkään pysähdyksissä, Pekki toteaa.
Hallitus haluaa rajoittaa poliittisten lakkojen keston yhteen vuorokauteen. Niin sanottu työrauhalainsäädäntö on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta. Työntekijäjärjestöt vastustavat lakkojen keston rajoittamista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK taas rajoittaisi niiden keston muutamaan tuntiin.
Työntekijät ja yritykset turvaavat huoltovarmuutta
Entäpä jos lakkojen aikana tapahtuisi jotain hyvin poikkeuksellista?
Pekki luottaa osapuolten olevan vastaisuudessakin valmiit neuvottelemaan ja tarvittaessa esimerkiksi rajaamaan lakkoa uudelleen, jos muuttunut tilanne uhkaisi ihmisten henkeä, terveyttä tai esimerkiksi kansallista turvallisuutta.
Hänen mukaansa toimijat ovat vankasti sitoutuneet huolehtimaan huoltovarmuudesta. Kyseessä on suomalainen erityispiirre.
– Puhutaan sitten kaupan kassatyöntekijöistä, bussi- ja rekkakuskeista tai sairaanhoitajista, käytännössä huoltovarmuuttamme turvaavat työntekijät ja työnantajat yhdessä. Sadattuhannet työntekijät ja tuhannet yritykset tekevät sitä joka päivä.
Seuraavien päivien aikana lakkoihin osallistuvien toimialojen lista on pitkä, ja kokonaiskuvaa voi olla vaikea hahmottaa.
Keskiviikkona alkoivat varhaiskasvatuksen lakot. Torstaista ennakoidaan kuitenkin kiivainta lakkopäivää.
Tuolloin lakkojen piirissä on satoja tuhansia työntekijöitä. Torstaina järjestetään myös palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n kaksi tuntia kestävä mielenilmaus Helsingin Senaatintorilla.
Lakot vaikuttavat muun muassa Suomen vientiin ja lentoliikenteeseen sekä sulkevat tehtaita ja ruokakauppoja. Samalla lakot vaikuttavat myös muun muassa varhaiskasvatukseen, kiinteistöhuoltoon, siivoukseen ja sähköhuoltoon.
Helmikuun alkuun sijoittuvien, erimittaisten lakkojen lisäksi akavalaiset liitot järjestävät ensi viikolla kaksituntisen mielenilmauksen, jolla myös vastustetaan hallituksen toimia.
Työntekijäleirin voimannäytöt tuskin loppuvat tähän.
Seuraavaa isompaa ponnistusta ennakoidaan maaliskuulle.
Päivitetty 1.2. klo 10.34 grafiikkaan Ammattiliitto Pron tarkentamat luvut.