Jyväskyläläinen Silpa Lapinkero ei anna periksi.
Hän on yhdeksän vuotta odottanut, että saisi rahansa takaisin huijarimyyjältä. Lapinkero osti netissä sadalla eurolla neljä Muumi-seinälautasta, joita ei koskaan saanut.
Petoksia tehtaillut myyjä jäi kiinni ja tuomittiin, mutta todettiin ulosotossa varattomaksi.
Lapinkeron korkoa kasvava saatava odottaa passiiviperinnässä, jonka hän uusii aina ennen asian vanhentumista eli parin vuoden välein.
Näin hän aikoo tehdä siihen asti, kunnes rikoksesta johtuva ulosottovelka lopullisesti vanhenee 20 vuoden kuluttua tuomion antamispäivästä.
Ilman uusimista asia raukeaisi, eikä ulosottoa voitaisi enää tehdä.
Huijattu voi hakea passiiviperintää
Rahansa menettänyt voi hakea pientäkin saatavaa tekemällä ulosottohakemuksen verkossa. Se edellyttää kuitenkin, että petoksen tehnyt on jäänyt kiinni ja tuomittu oikeudessa korvaamaan aiheuttamansa vahinko.
Jos velallinen todetaan ulosotossa varattomaksi, velkoja voi erikseen pyytää saatavansa merkitsemistä passiivirekisteriin. Ulosottoviranomainen ei silloin etsi aktiivisesti omaisuutta.
Tilanne muuttuu, jos velallinen saa esimerkiksi perinnön, veronpalautuksia tai vaikkapa veikkausvoiton. Silloin ulosmitataan myös passiivisaatava.
– Jatkuvasti ei tietenkään voida jokaisen velallisen tilejä katsoa, mutta kyllä niitä säännönmukaisesti tarkastellaan. Tieto saadaan helposti, toteaa johtava hallintovouti Tommi Talvitie Ulosottolaitoksesta.
Ulosotossa tulee vuosittain vireille kaikkiaan noin kolme miljoonaa asiaa. Passiiviperinnässä niitä on 130 000 – 180 000. Verkon osto- ja myyntihuijauksia ei tilastoida erikseen.
Saatavan viivästyskorko juoksee
Velallisen taloustilanteen koheneminen ei kuitenkaan välttämättä takaa, että esimerkiksi Silpa Lapinkero saisi rahansa takaisin.
Huijareilla on usein monta uhria velkomassa. Ulosottomies maksaa ulosottoon kertyneet varat laissa säädetyn etuoikeusjärjestyksen mukaan. Esimerkiksi elatusapuvelka on etuoikeutettu.
– Pienin saatava ei välttämättä saa jako-osuutta, Talvitie selventää.
Velka kasvaa viivästyskorkoa maksupäivään asti.
Korkolain mukainen koron suuruus määrätään tuomiossa. Lapinkeron saatavalla se on seitsemän prosenttia.
– Rikollinen pitää saada vastuuseen, siksi en anna periksi.
Petoksesta tuomittu määritellään varattomaksi, jos hänellä ei ole suojaosuuden ylittävää tuloa tai omaisuutta, joka voidaan ulosmitata.
Suojaosuuden määrä on tänä vuonna 32,56 euroa päivässä.
– Se tarkoittaa, että jos saa kerran kuukaudessa palkan tai eläketuloa, summan pitäisi olla yli 976,80 euroa, jotta sitä voidaan lähteä ulosmittaamaan, Talvitie selventää.
Tee rikosilmoitus, kehottaa poliisi
Poliisi kehottaa tekemään rikosilmoituksen pienestäkin rahanmenetyksestä. Tekijällä on usein monta huijauskohdetta.
Ilmoitusten avulla poliisi pystyy sarjoittamaan rikoksia ja pääsemään helpommin huijarin jäljille.
Ohjeet rikosilmoituksen tekemiseen löytyvät esimerkiksi poliisin verkkosivuilta.
Vaasalaiselle Taina Luomalle rikosilmoituksen tekeminen oli itsestäänselvä asia. Kuuntele alta, mitä Luoma kertoo vinttikoirapatsaan ostamisestaan:
