Vuonna 1999 Pohjois- ja Keski-Lapissa oli 45–50 asteen pakkasia noin viikon ajan. Ilmatieteen laitoksen mittaushistorian alhaisin lämpötila, -51,5 astetta, saavutettiin myös tämän viikon aikana Kittilän Pokassa 28. tammikuuta 1999.
Sen jälkeen vastaavia pakkasia ei ole koettu edes Lapissa.
Katso videolta, miltä 25 vuoden takaiset hirmupakkaset näyttivät.
Lähimmäksi päästiin kolme viikkoa sitten, kun Enontekiöllä mitattiin -44,3 astetta. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan pakkasennätykset ovat muuttuneet pikkuhiljaa hivenen lauhemmiksi viime vuosien aikana, ja esimerkiksi –40-asteen alitukset ovat vähentyneet.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei uusia pakkasennätyksiä voisi tulla. Hirmupakkasia voi aiheuttaa jatkossakin napa-alueen jääkylmän ilman virtaaminen etelämmäksi, kuten on käynyt viime vuosina muun muassa Pohjois-Amerikassa Texasia myöten.
Näin käy, jos napapyörre (polaarivorteksi tai polaaripyörre) ja sitä reunustavat suihkuvirtaukset häiriintyvät.
Häiriöitä tapahtuu etenkin silloin, jos napa-alueella on poikkeuksellisen lämmintä tai etelämpää virtaa lämmin ilmamassa, joka työntyy napapyörteeseen.
Tulevaisuus on lämpimämpi – tai kylmempi
Kaukaisen tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, varsinkin kun kyse on sääilmiöistä, joita ei pystytä luotettavasti ennustamaan muutoinkaan kovin montaa päivää eteenpäin.
Ilmastotutkijat pitävät mahdollisena kahta hyvin erilaista tulevaisuudenkuvaa: yhdessä Suomi lämpenee, toisessa se kylmenee.
Lämpeneminen tapahtuu siinä tapauksessa, jos esimerkiksi merivirtoihin ei tule suuria muutoksia, ja varsinkin, jos kasvihuonekaasujen päästöjä ei saada kuriin. Siinäkin tapauksessa ääri-ilmiöt ovat yhä mahdollisia.
Kylmeneminen saattaa olla seurauksena silloin, jos Pohjois-Atlantille valuu runsaasti lämmintä ja makeaa vettä. Se saattaa aiheuttaa häiriöitä valtamerten välillä kulkeviin merivirtoihin, jotka kuljettavat muun muassa huomattavan paljon lämpöä Fennoskandiaan.
Häiriöitä on ennustettu jo tälle vuosisadalle, ainakin jos kasvihuonekaasujen päästöt jatkavat kasvuaan. Tiedemiehet ovat kuitenkin varsin erimielisiä tällaisen kehityksen todennäköisyydestä, aikataulusta ja vaikutuksista.
Pahimmillaan Suomessa saattaisi olla sadan vuoden päästä Alaskan säät, mikä tarkoittaisi kylmiä kesiä ja hyvin kylmiä talvia. Tulevaisuus kuitenkin vasta näyttää, käykö niin.
Tämän artikkelin lähteinä on käytetty muun muassa Ilmatieteen laitosta, USA:n valtion tutkimuslaitosta NOAA:ta ja Ison-Britannian meteorologista laitosta Met Officea.
Millaisia muistoja sinulle jäi ennätyspakkasista? Keskustelu aiheesta päättyy 29.1. kello 23.