Tämän vuoden tammikuun pakkasjakso nosti sähkön hinnan tähtitieteellisiin lukuihin. Silloin myös varoiteltiin, ettei sähkö riitä ja että liian suuri kulutus voi aiheuttaa pahimpaan pakkasaikaan sähkökatkoksia.
Tässä jutussa kerromme, millainen tilanne oli 28. tammikuuta 1999, kun Suomessa koettiin mittaushistorian ennätyspakkanen. Kittilän Pokassa mitattiin -51,5 astetta, ja laajoilla alueilla oli lähes yhtä kylmää.
Näin paljon sähkö maksoi 28. tammikuuta 1999
Vuoden 1999 tammikuussa sähkö oli eri hintaista eri käyttäjätyypeille.
Tilastokeskuksen mukaan sähkö maksoi tuolloin vähän kuluttavalle kerrostalotaloasujalle 9,71 senttiä kilowattitunnilta (snt/kWh) ja noin 20 000 kWh käyttävälle omakotiasujalle 5,56 snt/kWh. Hintaan sisältyivät myös siirtomaksu ja verot.
Kuluttajille ei kuitenkaan ollut tarjolla pörssisähköä, joten hinnat perustuvat kiinteisiin sopimushintoihin.
Tuolloin päästiin siis suhteellisen halvalla. Vertailun vuoksi, tämän vuoden alussa sähkön pörssihinta nousi tunniksi jopa yli 2,35 euroon kilowattitunnilta (5.1.2024). Tavallisen kiukaan lämmittäminen kalleimpina iltatunteina maksoi lähes 15 euroa. Vuonna 1999 tästä selvisi noin 36 sentillä.
Näin sähkö riitti Suomen kylmimpänä päivänä
Sähkön kulutushuippu ei ollut ennätyspakkaspäivänä, vaan vasta sitä seuraavana päivänä 29. tammikuuta 1999, kertoo Fingridin johtava asiantuntija Jyrki Uusitalo. Tuolloin sähkön kulutus oli aamulla 13 080 megawattia (MW).
Kun Suomi värjötteli hirmupakkasissa, sähköä tuotiin Ruotsista ja Venäjältä.
– Emme olleet tuontisähkön varassa tuolloin, vaan Ruotsin ja Venäjän tuonnin taustalla oli lähinnä halvempi hinta. Suomessa oli yhä sähköntuotantoreserviä reilut 2 000 MW, Uusitalo kertoo.
Vuonna 1999 Suomessa oli sähköntuotantokapasiteettia peräti 16 500 MW muun muassa hiilivoimaloiden vuoksi. Tuulivoiman osuus oli silloin marginaalinen, eikä sillä ollut vielä merkittävää vaikutusta tuotantokapasiteettiin.
Vuoden 1999 pakkasjakson aikana koettiin useita sähkökatkoksia eri puolilla Suomea. Muun muassa Inarissa oli ”katastrofin ainekset”, kun siellä jouduttiin olemaan viisi tuntia ilman sähköä juuri kylmimpinä hetkinä. Katkot eivät kuitenkaan johtuneet kulutuksesta, vaan ne johtuivat yksinomaan olosuhteista.
Tämän vuoden pakkasjakson alkaessa sähköviranomaiset ja jopa valtioneuvosto neuvoivat ihmisiä säästämään sähköä sähkökatkosten pelossa.
Suomen historian kallein sähköpäivä oli tänä vuonna, 5. tammikuuta, mutta talven kulutusennätys tehtiin pari päivää aiemmin keskiviikkona, kun sähkö oli merkittävästi halvempaa. Silloin kulutus ylitti hetkellisesti jopa 15 000 MW, mutta tilastoihin jäänyt tunnin keskikulutus jäi hieman alle eli 14 993 megawattiin.
Fingridin johtavan asiantuntijan Jyrki Uusitalon mukaan korkeimman kulutuksen huipputunnilla sähkön tuonti oli 2 821 MW.
Suomen kaikkien aikojen kulutusennätys tehtiin tammikuussa 2016. Sähköä kului 15 105 megawattia.
Voiko meiltä nykyään loppua sähkö pakkasilla?
Energiaviraston mukaan Suomen päivittäisen tuotannon teoreettinen maksimikapasiteetti on yhteensä noin 22 444 MW.
Käytännössä Suomessa on pystytty tuottamaan sähköä enimmillään hetkellisesti huomattavasti vähemmän, 14 178 megawattia. Tämä tapahtui 27. marraskuuta 2023.
Myös tuon päivän sähköntuotannolla Suomi olisi ollut sähkön osalta tuonnin varassa alkuvuoden paukkupakkasilla, jolloin kulutus huiteli 15 000 megawatin tienoilla.
Fingrid kertoi joulukuussa, että Suomi on sähköntuotannon osalta omavarainen. Tammikuun pakkasjakso kuitenkin osoitti, että kulutushuiput ylittävät yhä Suomen oman tuotantokapasiteetin.
– Pitää erottaa nuo kaksi asiaa, eli olemmeko omavaraisia hetkellisesti vai vuositasolla. Nyt kun on tullut uutta ydinvoimaa ja tuulivoimaa lisää niin pystymme tuottamaan vuositasolla sähköä enemmän kuin kulutamme, tarkentaa Fingridin johtava asiantuntija Jyrki Uusitalo.
Energiavirasto arvioi syksyllä, että kuluvan talven 2023–2024 kulutushuipun aikana on käytettävissä kotimaista sähköntuotantokapasiteettia yhteensä noin 12 800 MW.
Pakkaspäivinä on siten turvauduttava tuontiin, jonka maksimikapasiteetti on 3 400 MW. Energiaviraston arvion mukaan Suomessa pystytään käyttämään sähköä tuonnin avulla jopa yli 16 000 megawattia.
