Pyllähdys liukkaalla tiellä tai jalkakäytävällä voi olla kohtalokas. Joskus selviää mustelmilla tai kastuneella takilla, toisinaan sairausloma voi venyä viikkojen tai kuukausien mittaiseksi.
Saako korvausta automaattisesti, ja kuka korvauksen lopulta maksaa?
Kysymyksiin vastaa Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen jaostopäällikkö Kaisa Laine. Fine on riippumaton asiantuntija, joka tarjoaa apua, kun tulee riitoja vakuutus-, pankki- tai sijoitusasioissa.
Fineen päätyvät ratkottaviksi myös tapaukset, joissa liukastunut ei ole tyytyväinen vastuuvakuutuksesta saamaansa korvaukseen.
1. Kuka vastaa?
Suomen lain mukaan kiinteistön omistajan pitää huolehtia piha-alueen, pihalle johtavan reitin ja talon edustalla kulkevan jalkakäytävän kunnossapidosta.
Talvella se tarkoittaa tietenkin esimerkiksi lumen luontia ja hiekoitusta. Jalkakäytävä ei saisi olla liukas.
– Kadut kuuluvat kunnalle, mutta jalkakäytävällä kunnossapitovelvollinen on se kiinteistönomistaja, jonka kiinteistön kohdalla liukastuminen sattuu. Ellei kunta sitten ole ottanut jalkakäyvän kunnossapitoa vastuulleen, minkä se toki voi tehdä katulain perusteella, sanoo Kaisa Laine.
Kiinteistön voi omistaa asunto-osakeyhtiö, kiinteistöyhtiö, kaupunki tai yksityishenkilö. Korvausta haetaan siis kunnalta, jos liukastuminen sattui kunnan kunnossapitovastuulla olevalla paikalla ja kiinteistön omistajalta, jos kunnossapitovastuu on omistajan.
2. Kuka maksaa?
Yleensä sekä kiinteistöyhtiö että aika usein myös kunta ovat hankkineet vastuuvakuutuksen.
Liukastuja siis hakee korvausta kiinteistön omistajalta, joka tekee vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle.
– Vakuutusyhtiö selvittää, onko syntynyt korvausvelvollisuutta. Toisin sanoen, onko kiinteistön omistaja huolehtinut velvollisuuksistaan riittävästi. Jos vastuuvakuutusta ei ole, korvausasia selvitetään osapuolten eli vahingon kärsineen ja kunnossapitovelvollisen kesken.
3. Milloin pitää korvata?
Korvausvelvollisuus syntyy, kun voidaan osoittaa, että kunnossapitovelvollinen ei ole hoitanut hommiaan. Vakuutusyhtiö arvioi, onko kunnossapito ollut riittävällä tasolla.
– Jos vaikka tiedetään, että lämpötila on nousemassa miinusasteesta plussan puolelle, niin siihen muodostuu helposti vettä ja voi olla kovinkin liukasta. Silloin pitäisi liukkautta torjua jo ennakolta.
Vakuutusyhtiö arvioi, onko liukkaudentorjunta ollut asianmukaista vai ei. Jos tullaan siihen tulokseen, että ei ole ollut ja korvausvastuu syntyy, lähdetään arvioimaan vahingonkorvauslain mukaisia korvauksia.
Vastuuvakuutus sisältää vakuutuksen ottajan omavastuuosuuden. Toisin sanoen, kun liukastuja saa korvauksia, on niistä vähennetty omavastuun osuus. Sitä liukastujan pitää hakea kunnossapitovelvolliselta itse.
Huolellisuusvelvoite on korostunut, mutta vastuu ei ole ankara.
– Ankara vastuu tarkoittaisi sitä, että jos joku vain liukastuu, niin sitten kun se on siinä, niin sitten maksat. Mutta niin ei siis ole, sanoo Kaisa Laine.
Kunnossapitovelvollisen täytyy kuitenkin pystyä osoittamaan, että hän on huolehtinut kunnossapidosta asianmukaisesti.
Käytännössä edellytetään esimerkiksi jonkinlaista huoltopäiväkirjan pitämistä. Siitä pitää käydä ilmi muun muassa, milloin on tehty lumityöt ja milloin on hiekoitettu.
4. Mitä korvataan?
Korvaukset menevät vahingonkorvauslain mukaan. Skaala voi vaihdella likaantuneen takin pesulakuluista pysyvän työkyvyn menettämisen korvaamiseen.
Liukastuneella on oikeus hoitokorvauksiin ja muihin vahingosta aiheutuneiden kulujen korvauksiin. Ansionmenetyskorvaus on myös mahdollinen, jos vamma aiheuttaa työkyvyttömyyttä.
Aineettoman vahingon korvauksella hyvitetään muun muassa kipua, särkyä ja muuta tilapäistä haittaa.
– Jos käy niin onnettomasti, että jää pysyviä terveydellisiä seuraamuksia, voi saada vielä korvausta pysyvästä haitasta.
5. Kuinka paljon korvausta voi saada?
Lain tasolla ei ole säädetty aineettomien vahinkojen korvausmääriä.
Vahingonkorvausten määrittelyssä käytetään apuna liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita sekä henkilövahinkoasianneuvottelukunnan suosituksia.
Pysyvän haitan korvauksesta käytetään työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella annettua haittaluokitusta haitta-asteen arvioinnissa.
Rikkoutuneet vaatteet tai likainen takki ovat puolestaan esinevahinkoja. Niistä on olemassa omat säännöksensä.
– Ihan korvattavaa vahinkoa esimerkiksi pesulalaskukin on, ja siitä voi korvausvaatimuksen esittää.
6. Muista myös oma vakuutus
Kaisa Laine kehottaa muistamaan aina myös omat vakuutukset. Omassa tapaturmavakuutuksessa voi olla paremmat ehdot kuin taloyhtiön vastuuvakuutuksessa.
Vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuu on lähtökohtaisesti julkisen sektorin kustannusten mukaan. Sieltä ei siis yleensä voi saada korvauksia yksityisen terveydenhuollon palveluista.
– Hoitokulukorvauksia ei saa tietenkään koskaan muuta kuin yhdestä paikasta. Pysyvän haitan korvaus yksityisessä tapaturmavakuutuksessa on sen sijaan niin sanottua summavakuutusta. Se on sopimuksen perusteella korvattava summa pysyvästä haitasta, eikä se vähennä vastuuvakuutuksen perusteella maksettua korvausta, sanoo Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen jaostopäällikkö Kaisa Laine.