Euroopan unionin digipalvelusäädöksen (Digital Services Act, DSA) siirtymäaika päättyy lauantaina. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmaat alkavat soveltaa asetusta sen koko komeudessaan omissa lainsäädännöissään.
Digitaalisia alustoja sääntelevän lain vaikutukset ovat näkyneet netinkäyttäjille jo jonkin aikaa, sillä etenkin isot internet-yhtiöt ovat ainakin osittain muuttaneet toimintaansa lainsäädännön mukaiseksi.
Digipalvelusäädöksen ansiosta esimerkiksi sosiaalisen median käyttäjällä on nyt mahdollisuus nähdä, millä perusteilla hänelle näytetään mainoksia ja kuka on mainokset maksanut. Halutessaan käyttäjällä on mahdollisuus valita, ettei hänelle näytetä kerätyn datan perusteella kohdennettuja mainoksia. Lasten kohdalla kohdennettu mainonta on kielletty kokonaan.
Mainosten lisäksi käyttäjällä on jatkossa mahdollisuus vaikuttaa enemmän siihen, millä perusteella hänelle näytetään sisältöjä. Sosiaalisen median palveluiden on tarjottava julkaisujen selaamiseen vaihtoehto, joka ei perustu EU:n tietosuoja-asetuksen määritelmän mukaiseen profilointiin.
Käyttäjällä pitää siis olla mahdollisuus selata uutisvirtaa, jonka koostamisessa algoritmi ei ole ottanut huomioon hänen etnisyyttään, seksuaalista suuntautumistaan tai esimerkiksi poliittisia mielipiteitään.
Sijaintiin tai vaikkapa kieleen perustuva suosittelu on yhä sallittua. Esimerkiksi videopalvelu Tiktok on ilmoittanut tarjoavansa eurooppalaisille käyttäjilleen juuri näihin kahteen seikkaan perustuvan vaihtoehdon.
Perinteisemmät sosiaalisen median palvelut kuten Facebook ja X eli entinen Twitter ovat nostaneet suosittelualgoritmin rinnalle kronologisen virran, jota voidaan pitää somen ensimmäisenä sisällön esittämisen logiikkana.
Jokaisen kannattaa tutustua digipalveluiden toimintamekanismeihin
Tavallisen käyttäjän näkökulmasta digipalvelusäädös velvoittaa internet-yhtiöt avaamaan palveluidensa toimintaa ja antamaan käyttäjille mahdollisuuksia päättää laajemmin oman datansa käytöstä.
Digipalvelusäädöksen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin kannattaa jokaisen netinkäyttäjän tutustua, kehottaa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija ja MyData Global -järjestön vanhempi neuvonantaja Viivi Lähteenoja.
– Tämän sääntelyn yksi iso tarkoitus ja mahdollisuus on nimenomaan kasvattaa ihmisten omaa ymmärrystä siitä, mitä siellä netissä tapahtuu, Lähteenoja sanoo.
Hän huomauttaa, että tähän asti suurten digipalveluiden toiminta on perustunut pitkälti käyttäjiltä kerätyn datan hyväksikäyttöön. Käyttäjillä on ollut vähän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten heistä dataa kerätään ja miten kerättyä dataa käytetään.
Lähteenoja vinkkaa, että digipalvelusäädöksen myötä käyttäjät voivat esimerkiksi omia tietoja muuttamalla selvittää, minkälaisia sisältöjä algoritmit tarjoavat erilaisille käyttäjille.
– Mä kannustaisin leikkimään tämän kanssa ja katsomaan, että mikä sopii itselle, ja mitä sä haluat mistäkin nimenomaisesta palvelusta, Lähteenoja sanoo.
Säädöksen rikkomisesta voi saada miljardien sakot
Osa EU:n digipalvelusäädöksen velvoitteista on ollut voimassa isoimpien internet-yhtiöiden osalta jo viime elokuusta lähtien. Siitä huolimatta täysin valmista ei vielä ole, Lähteenoja huomauttaa.
– EU on avannut mahdollisen kurinpitomenettelyn yhtä toimijaa kohtaan ja muutamalta on pyydetty lisäselvitystä. Eli ei se ole mennyt sukkana läpi kaikkialla, Lähteenoja toteaa.
Euroopan komissio käynnisti joulukuussa virallisen selvityksen siitä, onko miljardööri Elon Muskin omistama X rikkonut uuden säädöksen velvoitteita.
Tämän lisäksi komissio on pyytänyt Applelta ja Googlelta selvityksiä näiden sovelluskauppojen toiminnasta. Selvityspyyntö on lähtenyt myös Tiktokille ja Youtubelle.
Jos EU:n viranomaiset katsovat yhtiön rikkovan säädöstä, he voivat määrätä toiminnasta sakot, joiden katoksi on määritelty kuusi prosenttia yhtiön maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Suurimpien teknologiayhtiöden kohdalla puhuttaisiin siis useiden miljardien eurojen sakoista.
EU määrittää ensimmäistä kertaa erittäin suuret verkkoalustat
Digipalvelusäädöksen tavoitteena on tehdä digitaalisesta maailmasta hieman reilumpi ja läpinäkyvämpi. Sen tarkoituksena on hillitä misinformaatio leviämistä ja vähentää harhaanjohtavia ulkoasuja verkkopalveluissa.
Sosiaalisen median tutkija Salla-Maaria Laaksonen huomauttaa, että monet digipalvelusäädöksen vaatimukset ovat sellaisia, joita isot alustayhtiöt ovat toteuttaneet jo pitkään.
– Esimerkiksi alustat ovat raportoineet haitallisesta verkkosisällöstä jo vuosien ajan. Siellä on kyllä kerrottu paljon kaikkea kaunista ja hyvää siitä, miten alustat ovat poistaneet haitallisia sisältöjä, Laaksonen toteaa.
Laaksonen pitää hyvänä, että raportointiin tulee tiukemmat säännöt. Hyvää on tutkijan mielestä myös se, että internetin isot toimivat vihdoinkin määritellään lakiin.
– Sääntelyssä on pitkään ollut se ongelma, että alustoihin on jouduttu soveltamaan jotain mediatoiminnan lakeja, ja journalistisen median vastuu omista sisällöistään on aika eri asia kuin mikä on Facebookin tai X:n vastuun niissä leviävistä sisällöistä, Laaksonen toteaa.
Digipalvelusäädös koskee kaikkia EU-alueella toimivia alustapalveluita, mutta sen asettamat velvoitteet lisääntyvät sitä mukaan mitä suuremmasta palvelusta on kyse. Tiukimmat säännöt koskevat verkkoalustoja ja hakukoneita, joilla on Euroopassa yli 45 miljoonaa käyttäjää.
Tähän erittäin suurien verkkoalustojen tai verkossa toimivien hakukoneiden joukkoon EU on nimennyt yhteensä 22 yhtiötä. Näiden joukossa ovat muun muassa amerikkalaiset teknologiayhtiöt Amazon, Apple, Google, Meta ja X. Listalta löytyy myös saksalainen verkkokauppa Zalando sekä uusimpina tulokkaina aikuisviihdesivustot Pornhub ja Xvideos. Myös voittoa tavoittelematon Wikipedia on suurten verkkoalustojen listalla.
Pyrkimyksenä reilut pelisäännöt digimaailmaan
Digipalvelusäädös päivittää yli 20 vuotta vanhaa sähköisen kaupankäynnin direktiiviä. Konsulttiyhtiö 1001 Lakesissa johtavana datastrategina työskentelevä Viivi Lähteenoja pitää nyt voimaan tulevaa säädöstä merkittävänä kehityksenä.
– Pitää aina muistaa, että tämä liittyy kokonaisuuteen, johon kuuluu myös monta muuta isoa ja potentiaalisesti merkittävää sääntelypakettia. Ja ne on suunniteltu niin, että ne vahvistavat toisiaan, Lähteenoja sanoo.
Lähteenoja viittaa helmikuussa 2020 ilmestyneeseen EU:n datastrategiaan ja sitä seuranneeseen sääntelyyn. Tähän kokonaisuuteen kuuluu muun muassa eurooppalainen datahallintasäädös ja digipalvelusäädöksen kanssa samaan aikaan sorvattu digimarkkinasäädös (DMA, Digital Markets Act). Myös EU:n tuleva tekoälyasetus on osa tätä kokonaisuutta.
Tämän kokonaisuuden tarkoituksena on luoda reilut pelisäännöt digitaaliseen maailmaan ja samalla vahvistaa siellä eurooppalaisia arvoja. Lähteenoja muistuttaa, että EU:n sääntelyn tehtävänä on aina myös vahvistaa sisämarkkinoiden toimimista ja luoda eurooppalaisille yrityksille paremmat edellytykset menestykseen.
Lopulta kaiken tämän lainsäädännön vaikutukset riippuvat siitä, miten hyvin EU pystyy valvomaan sääntöjään. Tähän asti juuri valvonta on ollut EU-sääntelyn Akilleen kantapää.