Isokyrö, marraskuu 2023.
Kuuden lapsen äiti Katja Maartonen oli juuri käynyt nukkumaan. Onni jäi vielä keittiön pöydän ääreen puuhastelemaan.
Hetken kuluttua Maartonen heräsi siihen, että kuopus käyttäytyi erikoisesti.
– Lapsi itki, ei pystynyt puhumaan eikä kirjoittamaan. Sitten huomasin, että naama rupesi roikkumaan, samoin käsi. Siinä vaiheessa soitettiin hätäkeskukseen.
Ambulanssin tullessa Onni oli jo tajuton.
Vanhemmat odottivat kuistilla, kun lasta hoidettiin ambulanssissa. Sitten heille kerrottiin, että Onni viedään suoraan Tampereelle.
Ambulanssin mentyä Maartonen mietti hetken, katsoi netistä Taysin Acutan osoitteen, näpytteli sen puhelimeen, otti käsilaukun ja takin ja lähti ajamaan.
Rengonharjun tukikohta, Ilmajoki, marraskuu 2023.
Ensihoitolääkäri Sami Länkimäellä oli ollut normipäivä. Finnhemsin tukikohdassa Seinäjoen lentokentän kupeessa päivä oli sateinen.
Pilvet olivat matalalla, joten lääkäriyksikkö liikkui helikopterin sijasta autolla, kuten monesti marraskuussa.
Illalla yksikköön tuli poikkeava hälytys harvinaisella koodilla. Lisätiedoista huomattiin, että kysymyksessä oli 8-vuotias poika.
– Eka harmitus tuli siitä, ettei ollut lentokeliä. Lapsipotilas on myös haasteellisempi ensihoidon kannalta. Vakavasti sairaita lapsia kohtaa harvoin ja heille pitää olla omat välineet ja lääkelaskennat.
Aika on aivokudosta
ensihoitolääkäri Sami Länkimäki
Lääkäriyksikkö lähti ajamaan ambulanssia vastaan.
– Matkan aikana tilanne eskaloitui ja kuulosti siltä, että ainoa järkevä hoitopaikka on yliopistosairaala.
Autot kohtasivat bussipysäkillä Laihialla. Länkimäki nukutti potilaan, laittoi hengityskoneeseen ja teki muut tarvittavat toimenpiteet ja lähti saattamaan tätä Tampereelle.
Helikopteritukikohdassa työskentelevä ensihoitolääkäri pystyy aloittamaan tehohoitotasoisen hoidon huomattavasti aikaisemmin kuin ennen, kun lääkäriyksiköitä ei vielä ollut.
Lääkärihelikopteriverkostosta on siis hyötyä silloinkin, kun helikopteri ei sääolojen vuoksi pääse matkaan.
– Aika on aivokudosta. Jos ambulanssi olisi mennyt keskussairaalaan, lopulliseen hoitoon olisi tullut viive. Nyt saatiin maksimaalinen apu ensihoidosta ja pystyttiin minimoimaan vaurio, Länkimäki toteaa.
Suomessa on seitsemän lääkärihelikopteritukikohtaa.
Yleisimmät hälytystehtävien syyt:
- sydänpysähdys
- liikenneonnettomuus
- aivoverenkiertohäiriö
Päivystävä ensihoitolääkäri päättää, mihin sairaalaan potilas viedään. Esimerkiksi Seinäjoen kopteri lentää neljään yliopistosairaalaan.
Viime vuonna potilaita oli koko maassa lähes 3400.
Kaikki tarinat eivät pääty onnellisesti, mutta noin 1500 toipui hyvään elämään.
Tampereen yliopistosairaala, marraskuu 2023
Kun Katja Maartonen tuli ensiavun ovelle Tampereella, lääkäri soitti ja kertoi, että Onnia valmistellaan leikkaukseen. Synnynnäisestä epämuodostumasta oli seurannut massiivinen aivoverenvuoto ja hyytymä, joka poistettiin hätäleikkauksella.
Siitä alkoi nopea toipuminen. Onni oli viisi viikkoa sairaalahoidossa. Kotiin hän pääsi 18. joulukuuta ja kouluun tammikuun alussa.
– Nyt on vaativa kuntoutusjakso menossa. Kerran viikossa käydään fysioterapiassa ja toimintaterapiassa. Sitten on tulossa vielä silmälääkärikäynti ja toinen Tampereen reissu, Katja Maartonen kertoo.
Magneettikuvissa Onnin aivoista löytyi toinen pieni verisuonikimppu, joka poistetaan myöhemmin. Katja Maartosen mukaan se ei kuitenkaan ole tällä hetkellä hengenvaarallinen, koska siinä on hyvin hidas virtaus eikä painetta.
– Helmikuussa on uusi magneettikuvaus. Vuoden päästä nähdään, jääkö halvausoireista jotakin jäljelle. Sinne asti mennään näin. Pikku hiljaa.
Rengonharjun tukikohta, Ilmajoki, tammikuu 2024
Ensihoitolääkäri Sami Länkimäellä on erityinen päivä. Onni Maartonen on tulossa perheensä kanssa tutustumaan lääkärihelikopteritukikohtaan.
– Kiva nähdä, mitä isännälle kuuluu. Hän ei minua muista. Tutustutaan asemaan ja yksikköön. Ties vaikka tulisi tuleva työntekijä.
Tukikohdassa perhe tutustuu helikopteriin, lääkäriautoon ja ambulanssiin. Onni istuu helikopterissa, sovittaa kypärää ja hymyilee.
– Tämä on paras päivä ikinä!
Onni pääsee myös heittämään dartsia ja pelaamaan pingistä. Vierailun lopuksi syödään jäätelöä ja juodaan kahvit.
Päivä herkistää myös ensihoitolääkärin.
– Uran aikana on monta menetettyä lasta, mutta myös pelastettuja. Tunteet ovat pinnassa jälkikäteen. Usein vertaan omiin lapsiin, kun on samanikäisiä nassikoita kotona.
Paljon on tapahtunut sen marraskuisen perjantai-illan jälkeen. Onni on elämää täynnä, kiinnostunut kaikesta ja liikkuminen sujuu päivä päivältä paremmin.
– Siellä se elohiiri juoksee ja kotona kovasti vartioi veljeään ja koiria. Kunhan ei vain kiipeilisi, äiti huokaa.
Korjattu 21.2.2024 klo 9.45 Katja Maartonen on kuuden lapsen äiti, mutta lapsista kolme nuorinta asuu enää kotona. Alkuperäisessä jutussa oli, että hän on kolmen lapsen äiti.