Urheilijoiden mielenterveydestä puhutaan myös Radio Suomen Urheiluillassa torstaina kello 18 alkaen. Ohjelmassa pureudutaan Topi Nättisen kanssa muun muassa urheilijoiden kynnykseen hakeutua avun piiriin.
– Ei olisi tullut kuuloonkaan, että olisin uskaltanut Liigassa ensimmäisenä näistä asioista nostaa kättä pystyyn, jääkiekkoilija Aleksi Elorinne totesi aiemmin Ylelle.
Nyt muiden puhuttua asioista hän kuitenkin uskalsi. Hän puhui Ylelle uupumuksestaan ja masennuksestaan ja kiitteli muita mielenterveydestään puhuneita urheilijoita.
Jääkiekkoilijoista esimerkiksi Taavi Vartiainen, Miska Siikonen, Jori Lehterä ja Niko Hovinen ovat puhuneet mielenterveyden haasteistaan uriensa varrella.
Yle Urheilun asiantuntija Topi Nättinen on todella ylpeä, että pelaajat ovat uskaltautuneet puhumaan mielenterveysongelmistaan. Kulttuuri on muuttumassa.
– Haluan välittää heille ison kiitoksen. Se on tiedetty aina, että urheilun parissa kaikki eivät voi hyvin, ja nyt aihe nousee oikeasti pinnalle. Tiedän, että on edelleen pelaajia, jotka voivat huonosti. Vähintäänkin kynnys puhua on laskemassa. Siltä se ainakin näyttää, Nättinen sanoo.
Viimeisimpänä aihe nousi esille, kun Patrik Laine hakeutui NHL:n ja pelaajayhdistys NHLPA:n hoito-ohjelmaan. Laine kirjoitti Instagramissa tunnistavansa, kuinka tärkeää on asettaa oma mielenterveys ja hyvinvointi etusijalle.
Nättinen muistuttaa, ettei Suomessa pystytä edes ymmärtämään, millaisessa polttopisteessä Laine on NHL:ssä.
– Aiheesta puhuminen on häneltä äärimmäisen rohkeaa ja todella esimerkillistä. Toivon sydämeni pohjasta, että hän saa tarvitsemaansa hoitoa ja apua ongelmiinsa. Laine näyttää sen, että yhdeksän miljoonaa kaudessa ei vapauta mielenterveysongelmilta.
– Kenelläkään ei ole pakottavaa tarvetta tai vastuuta yhteiskunnalle, mutta on mielestäni todella hienoa, että korkeimmalta huipulta uskalletaan puhua.
Yhteydenotot kasvaneet
Urheilupsykologi ja entinen huippujääkiekkoilija Tuomas Grönman ei ole yllättynyt julkisista ulostuloista. Hän viittaa kokemuksiinsa vuosien varrelta ja myös aiheesta tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan huippu-urheilu altistaa masennukselle, ahdistukselle ja uupumukselle.
Grönman kertoo, että yhteydenotot ovat lisääntyneet viime vuosina niin yleisesti kuin myös huippu-urheilijoiden osalta.
– Eniten olen huolissani, että yhteydenotot ovat lisääntyneet nuorilla urheilijoilla. Heillä on ahdistusta, uupumusta ja väsymystä. Vanhemmatkin ottavat yhteyttä ja ovat huolissaan kilpatasolla urheilevista lapsistaan.
Grönman on surullinen siitä, että yksilöt voivat huonosti, mutta hyvillä mielin siitä, että asioista puhutaan.
– Kun puhutaan, asia ikään kuin normalisoituu. Ei tarvitse miettiä, että olen ainut, kuka kokee tällaista, mikä pahentaa entisestään tilannetta.
Suuria paineita
Esimerkiksi Elorinne ei olisi vielä viisi vuotta sitten uskaltanut puhua asiasta. Uransa keväällä 2021 päättänyt Nättinen ymmärtää täysin, mitä Elorinne tarkoittaa.
– Se on aika luonnollista, että suurin osa pelaajista pysyy hiljaa. Jääkiekkoilussa, urheilussa ylipäätään niin sanottujen heikkouksien näyttäminen ei kuulu kuvastoon.
Nättinen näki jääkiekkouransa aikana monia pukukoppeja. Hänen mukaansa jälkikäteen on helppo sanoa, että pukukoppi ja jääkiekkoammattilaisuus altistavat hyvin paljon mielenterveysongelmiin.
Jääkiekkoilija kokee kovia paineita seuraltaan, joukkuekavereiltaan, valmentajiltaan, medialta ja kannattajilta. Urheilija kamppailee paitsi muita, myös itseään vastaan. Kelpaanko ja kuulunko tänne? Olenko riittävän hyvä?
Samalla jääkiekkoilijan pitää syödä, levätä, hallita arkeaan ja muistaa pitää huolta myös perheestään ja parisuhteestaan. Kaiken kukkuraksi tulevaisuus on mahdollisesti epävarma, sillä seuraavaksi kaudeksi ei ole vielä sopimusta allekirjoitettuna.
– Jokainen voi miettiä, kuinka stressaavaa se on, jos ei ole tietoa ensi elokuun työpaikasta. Päällä on mahdollisesti asuntolaina, joka pitää maksaa.
– Kääntäen se on paras mahdollinen ympäristö mielenterveysongelmille.
Dynamiikkaa ei horjuteta
Nättisen mukaan mielenterveysongelmista ei puhuttu hänen uransa aikana ainakaan koko joukkueen edessä. Asioista saatettiin puhua muutamalle luottoystävälle, jotka myös suhtautuivat niihin vakavasti.
Toisaalta jääkiekkoilija saattoi vetäytyä myös omaan kuoreensa, jottei koko koppi tietäisi asiasta. Nättinen kuvaa tämän perustuvan siihen, että jokainen on sitoutunut voittamiseen.
– Sitä ei halua omalla tekemisellään horjuttaa. Se on varmaan pohja-ajatus, miksi hiljaisuus vallitsee rakenteellisella tasolla.
– Kyse ei ole siitä, että olisi kylmiä ihmisiä, joilla ei ole empatiaa. Ympäristö ja energia on rakennettu sellaiseksi, että heikkoutta, eikä mitään, mikä heikentää omaa asemaa tai joukkueen mahdollista menestymistä, ole suotavaa paljastaa.
Kulttuuri muuttumassa
Nättinen uskoo, että nuoremmat sukupolvet ovat muuttaneet jääkiekon kulttuuria parempaan suuntaan. Ja aivan kuten muuallakin yhteiskunnassa, mielenterveydestä puhumisen tabu on katoamassa.
Nättinen haluaa uskoa, että puhumattomuuden kulttuuri on muuttumassa jääkiekossa ja asiasta puhuneet pelaajat ovat osana uutta suuntaa.
– Haluan uskoa, että ovi on nyt auki. Se on raollaan ja nyt se pitää vain räjäyttää, että päästään jossain vaiheessa siihen, ettei näistä asioista puhuminen ole ongelma. Ja saisimme myös mielenterveysongelmia vähennettyä.
Jo Nättisen uran aikana osassa joukkueita oli henkilöitä, joiden kanssa pystyi puhumaan vaikeista asioista. Enenevissä määrin jääkiekkojoukkueissa on myös hyödynnetty henkisiä valmentajia ja urheilupsykologeja.
Helppo kilpailuetu hyödyntämättä?
Nättinen kuitenkin muistuttaa, kuinka jääkiekkoarki keskittyy usein harjoitteluun, toistoihin, testituloksiin ja ylipäätään fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen. Harvemmin kukaan puhuu henkisen puolen kehittämisestä.
– Joku on joskus sanonut, että henkinen ja fyysinen puoli ovat yhtä tärkeitä. Sanon, että henkinen on vielä tärkeämpi. Jokainen tietää, että oma mieli on kaikkein tärkein asia.
Asiantuntija peräänkuuluttaakin, että tulevaisuudessa henkiseen puoleen keskityttäisiin yhä enemmän.
– Se voisi olla todella helposti kilpailuetu, että hyödyntäisi henkisiä voimavaroja ja ihmisten mieltä. Kaikki laukovat, syöttävät, luistelevat ja käyvät salilla, mutta henkisellä puolella joukkuetta auttavat ovat kullanarvoisia henkilöitä.