Jääkiekon pelaajayhdistys ja Mestis-seuroja edustava Sarjaseurat ry kertoivat keskiviikkona, etteivät he osallistu huippukiekon neuvottelukunnan työryhmään.
Liiga ja Jääkiekkoliitto kertoivat perustaneensa työryhmät, jotta esimerkiksi pelaajien ääni saataisiin kuuluviin. Pelaajayhdistys ja Mestis-seurat kuitenkin kokivat, ettei heillä ole aitoa mahdollisuutta vaikuttaa työryhmissä.
Pelaajayhdistys ja Sarjaseurat ry olisivat halunneet mukaan suoraan huippukiekon neuvottelukuntaan, jonka avuksi työryhmät perustettiin.
He kritisoivat tiedotteessan, että todellisuudessa valta jääkiekossa on edelleen hyvin rajatulla sisäpiirillä.
– Vuodenvaihteen tienoilla oli tehty päätös, että emme ole huippukiekon neuvottelukunnassa, joka on mahdollisten uusien isojen muutosten päätösesityksiä tekevä taho, Pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Teemu Ramstedt kertoo Yle Urheilulle.
Ramstedtin mukaan Pelaajayhdistys yritti monta kertaa päästä mukaan neuvottelukuntaan.
– Totesimme, että alatyöryhmätyyppisissä kokoonpanoissa ei ole järkeä olla mukana, koska emme todellisuudessa pääse päättämään uusista muutoksista.
Ramstedtin käsityksen mukaan työryhmät voivat esittää neuvottelukunnalle ratkaisua, mutta neuvottelukunnalla on silti mahdollisuus tehdä puhtaasti oma esityksensä erilaisista asioista. Sen jälkeen asia menee vielä Jääkiekkoliiton liittovaltuuston ja Liigan osakaskokouksen päätettäväksi.
– Rooli on hyvin lähellä nollaa, jos on siinä ketjussa yhtenä pienenä toimijana.
Sopimuksen sisältö ei ole tiedossa
Sarjaseurat ry:n puheenjohtaja Mikko Saarni sanoo, että Mestis-seurojen kanta oli hyvin selvä. Seurat kokivat, ettei niillä ole todellista vaikutus- tai päätösvaltaa työryhmissä.
– Tahtotila on edelleen sama. Mestis-seurat haluavat olla aktiivisesti mukana kehittämässä suomalaista jääkiekkoa. Ajatusta on, miten se tehdään, mutta niistä kerrotaan sitten myöhemmin.
Jääkiekkoliiton ja Liigan välisen sopimuksen sisällöstä ei ole tarkasti kerrottu. Esimerkiksi Pelaajayhdistys, jolla on yksi ääni Jääkiekkoliiton liittovaltuustossa, ei ole nähnyt sopimuspaperia useista pyynnöistä huolimatta.
– Tuntuu hyvin erikoiselta. Eikö avoimuuden kannalta olisi hyvä, että sopimuksen sisältö olisi kaikilla tiedossa, Ramstedt kysyy.
– Kuten Liiga tiedotti, SJRY:llä on liittovaltuustossa yksi ääni. Ääniä taitaa olla 32 kappaletta, niin siinä voi miettiä, kuinka paljon yhdellä äänellä pystyy vaikuttamaan.
Liittovaltuusto on aikoinaan hyväksynyt Jääkiekkoliiton ja Liigan välisen sopimuksen näkemättä sopimusta. Pelaajayhdistys ei näin ollen oikeastaan tiedä, mistä asioista se voisi ylipäätään sopia osapuolten kanssa.
Siksi on Ramstedtin mukaan vaikea ylipäätään kommentoida, millaisia asioita esimerkiksi sarjajärjestelmien osalta voidaan sopimuksessa linjata.
– Kun nyt tehdään uutta sopimusta, sinne voi tulla myös uusia pykäliä. Aina on teoriassa mahdollista, että pystytään tekemään aika vahvojakin reunaehtoja sille, minkälaisia muutoksia erilaiset työryhmät voivat ylipäätään edes ehdottaa.
Oikeustoimet edelleen mahdollisia
SJRY on aiemmin väläytellyt sarjajärjestelmistä puhuttaessa jopa oikeustoimia. Yhdistys on esimerkiksi nostanut esiin nykyisen sarjajärjestelmän mahdollisen kilpailulain vastaisuuden.
Ramstedt ei poissulje oikeustoimien mahdollisuutta tulevaisuudelta.
– Totta kai kaikki on edelleen mahdollista. Tilanne on edelleen auki. Mietimme kevään mittaan, millaisia ratkaisuja tulemme lopulta tekemään.
Yksi ja ensisijainen väylä vaikuttaa Ramstedtin mukaan on liigan kanssa käytävät yleissopimusneuvottelut.
– Se on ensisijainen väylä vaikuttaa tässä hetkessä. Seuraava palaveri on helmikuun puolivälissä.
Näin Liitto ja Liiga vastasivat
Huippukiekon neuvottelukunta on Jääkiekkoliiton ja Jääkiekon SM-liiga Oy:n keskinäisessä sopimuksessa määritelty toimielin, joka hallinnoi osapuolten yhteistyötä. Neuvottelukunnasta asiat etenevät liittovaltuuston, liittohallituksen ja liigahallituksen päätettäviksi.
Jääkiekkoliitto ja SM-liiga Oy ilmaisivat omassa tiedotteessaan pettymyksensä Pelaajayhdistyksen ja Mestiksen ratkaisuun.
– Tämä on meille iso pettymys. Työryhmät on perustettu nimenomaan siksi, että saisimme esimerkiksi pelaajien äänen varmasti kuuluviin. Heidän panoksensa olisi ollut nyt tärkeää koko suomalaiselle jääkiekkoilulle. Mikään ei estä sitä, etteivätkö työryhmien esitykset voisi edetä lopulliseen päätöksentekoon vaikka sellaisenaan, kommentoi SM-liigan sekä huippukiekon neuvottelukunnan puheenjohtaja Heikki Hietanen.
– Yritimme perustella SJRY:lle ja Sarjaseurat ry:lle, että työryhmät ovat paras mahdollinen vaikuttamisen paikka.