Maanviljelijät ovat eri puolilla Eurooppaa osoittaneet alkuvuodesta mieltään. Traktorein on tukittu valtaväyliä muun muassa Ranskassa, ja Berliinissä vallattiin Brandenburgin portin tienoo.
Maataloustuottajien palopuheet ovat olleet jyrkkiä. Dieselin hintaa vaaditaan alas ja maanviljelyn kannattavuutta kuntoon. Kaupunkien pakokaasuihin on sekoittunut lisävivahde maaseudulta, kun traktoreiden lantakuormat on kipattu katuvarsiin.
Megafonien jylinän ja lannanhajun on toivottu kantautuvan hallitusten ministereiden ja hallinnon byrokraattien aisteihin. Tavoitteissa on osin onnistuttukin, mutta maanviljelijöiden ja hallitusten välit eivät ole enää entisensä.
Ranskan ja Saksan lisäksi maanviljelijöiden tunteet ovat kuohahtaneet myös muun muassa Puolassa, Romaniassa, Belgiassa ja Espanjassa.
Dieselin hinta kaihertaa
Syitä maataloustuottajien kiristyneeseen pinnaan on useita, mutta moni syy palautuu siihen, että Venäjä hyökkäsi kaksi vuotta sitten Ukrainaan. Siitä alkoi muun muassa energiakriisi.
Akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta huomauttaa, että kallistuneen energian lisäksi lannoitteiden hintojen nousut ovat merkittävä tekijä maanviljelijöiden tyytymättömyyden taustalla.
– Maataloudessa tarvittavien välineiden ja tarvikkeiden hinnat ovat nousseet. Sitä ei ole pystytty hyvittämään nostamalla tuottajahintoja, Timo Miettinen sanoo.
Inflaatio on siis nakertanut maatalouden kannattavuutta. Saman ongelman parissa tuskailevat kaikki Euroopan maanviljelijät, niin myös suomalaiset. Sekä Saksan että Ranskan maanviljelijöiden keskeisin vaatimus on liittynyt polttoaineiden hintoihin.
Saksassa hallituksen kymmenien miljardien eurojen budjettileikkaukset olivat iskemässä traktoridieselin hinnanalennuksiin ja konehankintojen verotukiin. Traktoreiden ilmestyttyä Berliiniin hallitus perääntyi aikeistaan osin, mutta maanviljelijöiden luottamus ehätti jo mennä.
Ranskassa maanviljelijät tulivat teille osoittamaan mieltään hiukan saksalaisia kohtalotovereitaan myöhemmin. Myös heidän keskeisin vaatimuksensa liittyi dieseliin. Hallitus halusi poistaa maataloudessa käytetyn dieselin veronkevennyksen.
Ranskan suuriin kaupunkeihin johtavat tiet ovat olleet useina päivinä traktoreista tukossa. Lopulta hallitus taipui viime viikolla, eikä dieselin verokohteluun tule muutosta.
Maanviljelijöiden edusmiehet ja -naiset eivät saksalaisten tavoin enää luota hallitukseen, ja haisevia traktorimarsseja jatketaan vastakin.
Äärisäät heikentävät satoja
Maataloutta ovat Euroopassa rasittaneet viime vuosina monet muutkin ongelmat. Eri puolilla Eurooppaa kuivuus ja hirvittävät helteet ovat tehneet viljelystä paikoin mahdotonta ja heikentäneet satoja.
– Monessa maassa on ollut huonoja kasvukausia. Paikoin kasvuolosuhteet ovat olleet myös esimerkiksi märät tai kylmät, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) maatalousjohtaja Johan Åberg sanoo.
Säiden ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutoksen tuoma arpapeli eivät enää houkuta siinä määrin kuin perinteet velvoittaisivat. Maausko on koetuksella.
Isän ja äidin raskaan työn jatkaja uupuu jo vanhempiaan seuratessa, kuten alla olevalla videolla ranskalainen 24-vuotias Armelle Fraidure kertoo:
Venäjän hyökkäys Ukrainaan horjuttaa energia-asioiden ohella myös muilla tavoilla maanviljelijöiden luottamusta elinkeinoonsa ja yhteiseen eurooppalaiseen maatalouspolitiikkaan.
Erityisesti se näkyy Puolassa, jonka maanviljelijät ovat voimakkaasti protestoineet EU:ta, koska se myönsi naapurimaan Ukrainan viljalle tullivapauden ja muutti siten kilpailuasetelmia.
– Tämä laski sitten puolalaisten maanviljelijöiden tuottajahintoja, maatalousjohtaja Johan Åberg sanoo.
Edellinen, konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen johtama hallitus irtautui yksipuolisesti tästä sopimuksesta. Tällä peliliikkeellä edellinen hallitus osti maatalousvaltaisten seutujen tukea.
Populistit kosiskelevat maanviljelijöitä
Nyt mieltään osoittavat eurooppalaiset maanviljelijät ovat hekin poliittisten intohimojen kohteena.
Esimerkiksi Saksassa populistinen ja osin äärioikeistolainen AfD-puolue on halunnut lyöttäytyä yhteen katkeroituneiden maanviljelijoiden kanssa. Puolue tahtoo ottaa kansanliikkeen energian omaksi käyttövoimakseen kevään eurovaalien alla.
Saksan maanviljelijöitä edustavat liitot ovat yrittäneet toppuutella AfD:n kosijoita, sillä he tahtovat käydä taisteluaan ilman puolueiden läsnäoloa.
– Tässä on näkynyt se, että poliittinen ilmapiiri kärjistynyt ja vastakkainasettelu on kasvanut. Toisaalta viljelijöiden kylkeen on liittynyt myös muita ammattiryhmiä, Johan Åberg huomauttaa.
Myös Ranskassa äärioikeistolainen Kansallinen liittouma on liehakoinut taistelevia maanviljelijöitä. Useissa mielipidetiedustelussa Kansalliselle liittoumalle povataan hyvää eurovaalimenestystä, ja lisä-äänet Ranskan näkyvältä maataloussektorilta saattaisivat hyvinkin sinetöidä tuntuvan vaalivoiton.
Populistiset ja äärioikeistolaiset puolueet tahtoisivat siis kernaasti välineellistää maanviljelijöiden kapinahengen.
Maatalous on ideologisesti otollista maaperää näille puolueille. Niiden nostalgiaa korostavassa sanomassa maatalous ja sen perinteet ovat keskeinen osa menetettyä, kunnollista aikaa. Vuosikymmenten takainen maaseutu on kuva turvallisesta ja vakaasta maailmasta.
EU:n ilmastotoimet koetaan vastukseksi
Omia hallituksiaan ravistelevat maanviljelijät osoittavat sormellaan myös EU:ta ja sen yhteistä maatalouspolitiikkaa. Muistettava on, että EU:n maataloustuet ovat valtavat.
– Se merkitsee maanviljelijöille isoja raportointivastuita. Myös tästä nousee maataloustuottajien epäoikeudenmukaisuuden kokemus, akatemiatutkija Timo Miettinen sanoo.
Sääntelyn ja byrokratian lisääntyminen on ollut mielenosoituksissa merkittävä vastustuksen aihe. EU:n yhteiset ilmastotoimet ovat lisänneet omalta osaltaan sääntelyä.
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg arvelee, että nyt monessa Euroopan maassa joudutaan ilmasto ja ympäristö ottamaan aivan uudella tavalla huomioon.
– Monessa maassa on tultu siihen suuntaan, missä Suomi on ollut jo pitkään.
Ilmastotoimet ja EU:n kunnianhimoinen vihreän siirtymän tavoite ovat yksi lisäinhokki mieltään osoittaville maanviljelijöille. On tietysti selvä, että dieseliä kuluttava maatalous ei pääse samalla lailla hyötymään sähköteknologian käytöstä ja harppauksista.
Tässä ilmastonmuutoksen epäilyllä ratsastavat populistit näkevät luonnollisesti myös reitin maanviljelijöiden suosioon.