Lipesikö ote? Putoaminen tai kastuminen on koitunut monen älylaitteen kohtaloksi. Jos puhelin on edullinen tai vähänkin vanhempi, sitä ei edes kannata korjata. Esimerkiksi näytön vaihto maksaa helposti 150–200 euroa.
Puhelinvalmistajien mukaan korjaukset voi kuitenkin tehdä myös itse.
Nokialaisia valmistava HMD lupaa, että kahdesta sen puhelinmallista näytön, akun tai esimerkiksi latausportin voi vaihtaa kotona. Time-lehti innostui tästä lupauksesta niin, että nosti itsekorjattavan puhelimen vuoden 2023 tärkeimpien keksintöjen joukkoon.
Myös kännykkäjätti Samsung ilmoitti vuoden vaihteessa laajentavansa itsekorjausohjelmansa Suomeen – ja Applekin on julkaissut ohjeita omatoimikorjaajille.
Mutta voiko puhelimen aivan oikeasti korjata itse?
Pyysimme HMD:ltä ja Samsungilta tarvittavat korjaussarjat. Samsungin korjaussarjaa emme käsiimme saaneet, joten otimme testipenkkiin noin 200 euron hintaisen Nokia G42 5G -puhelimen.
Ei heikkohermoisille
Yllä olevalla videolla Ylen toimittaja purkaa puhelimen niin pieniin osiin, että näytön, akun, emolevyn, latausportin ja esimerkiksi sormenjälkilukijan vaihto onnistuu.
Sormet tärisevät ja hiki pukkaa pintaan. Pienten osien irti kangottaminen hirvittää.
Omatoimikorjaaja on kuitenkin selvästi huomioitu puhelimen suunnittelussa. Sen huomaa jo puhelimen kuoresta, joka napsahtelee helposti irti kitaraplektran näköisen muovikappaleen avulla. Usein älypuhelinten kuoret on liimattu kasaan niin tiukasti, etteivät ne aukea ilman lämmitystä.
Hankalin kohta on akku, jonka irtoaa rungosta muoviteipeistä vetämällä. Tulkitsimme ohjeet väärin ja lipareet repesivät. Lopulta kangotimme akun irti ohjeiden vastaisesti.
HMD:n yhdysvaltalainen kumppani iFixit ylläpitää korjausohjeita, toimittaa alkuperäiset varaosat sekä korjaukseen tarvittavat työkalut. Vaikka teimme virheitä, 37-kohtainen englanninkielinen ohjeistus on kokonaisuutena selkeä.
Myös puhelinvalmistaja näyttää olevan sitoutunut omatoimikorjaajiin. Ongelmatapauksissa neuvottiin ottamaan yhteys Nokian tuotetukeen.
Puhelimen purkamiseen ja kokoamiseen meni kokemattomalta korjaajalta noin kaksi tuntia.
Mutta kannattaako puhelin korjata itse? Sitä pohdimme jutun lopussa.
Vaihdettavat akut tekevät paluun
Tällä hetkellä monen laitteen korjaaminen on tehty vaivalloiseksi tai jopa mahdottomaksi. EU aikoo pitää huolen, että tulevina vuosina tilanne muuttuu.
1. Viime vuonna hyväksyttiin esimerkiksi EU-direktiivi, jonka mukaan puhelinten ja muiden kannettavien laitteiden maahantuojien ja myyjien on varmistettava, että akut ovat ”helposti loppukäyttäjän irrotettavissa ja vaihdettavissa milloin tahansa tuotteen käyttöiän aikana.”
Tämä vaatimus astuu voimaan helmikuussa 2027.
2. Loppuvuodesta komissio ja parlamentti pääsivät yhteisymmärrykseen myös ekosuunnitteluasetuksesta, jossa on useita elektronisten laitteiden kestävyyteen ja korjattavuuteen liittyviä vaatimuksia. Korjattavuutta ajava etujärjestöt kiittelivät päätöstä, jonka mukaan kännyköihin pitää olla saatavissa varaosia jopa seitsemän vuoden ajan.
Tämä asetus astuu voimaan toukokuussa 2025.
3. Viime torstaina EU:ssa sovittiin myös korjattavuusdirektiivistä. Se keskittyy varaosien saatavuuden lisäksi huoltopalveluihin – niitä on oltava tarjolla ja niistä on kerrottava kuluttajille. Laitevalmistajat saa myöskään jatkossa saa syrjiä itsenäisiä korjaajia.
Käytettyjä kännyköitä myyvän Swappien edustajan mukaan päätös on pitkä askel oikeaan suuntaan.
– Varaosia on jatkossa oltava saatavissa reiluun ja kohtuulliseen hintaan. Tämä on itsenäiselle korjausyritykselle kriittistä, koska laitevalmistajilla on usein hyvin aggressiivinen hinnoittelumalli ei-virallisia toimijoita kohtaan, sanoo Swappien yhteiskuntasuhdejohtaja Claire Darmon.
Darmonin mukaan direktiivissä huomioidaan ensimmäistä kertaa se, että korjauksia voidaan tehdä käytetyillä tai muilla kuin alkuperäisen laitevalmistajan toimittamilla osilla. Lisäksi direktiivi näyttäisi puuttuvan siihen, miten laitevalmistajat käyttävät omia ohjelmistojaan kilpailua rajoittavasti.
Esimerkiksi Apple käyttää ohjelmistoja varaosien ja puhelinten ”parittamiseen” – ilman sitä kaikki varaosan toiminnallisuudet eivät välttämättä ole käytettävissä.
– Tämä paritus alkoi akuista muutama vuosi sitten, sen jälkeen se on laajentunut yhä uusiin varaosaryhmiin, Darmon sanoo.
Puhelinten lisäksi EU kohdistaa uusia vaatimuksia useille muillekin tuoteryhmille, esimerkiksi pesukoneille, jääkaapeille ja näytöille.
Kannattaako puhelin korjata itse?
Suomalaisen kännykkävalmistaja HMD:n tuotemarkkinointijohtaja Petri Häyrysen sormet eivät juuri tärise, kun hän paikallaan seisten irrottaa puhelimesta kuoret sekä akun ja pudottelee ruuvit talteen pikkutakkinsa taskuun.
Ovatko kaikki puhelimet jatkossa käyttäjien korjattavissa?
– Toivottavasti. Yksi merkittävä tekijä on tietysti se, että kuluttajat ottavat tämän omikseen ja alkavat tehdä näitä asioita, Häyrynen sanoo.
– Ja tietysti pitää miettiä, milloin se on järkevää. Kaikkein edullisimpien laitteiden yksittäinen komponentti voi maksaa enemmän kuin itse tuote, jolloin korjaaminen ei ole kuluttajan näkökulmasta järkevää.
Korjauksen kannattavuuden jokainen laskee tietysti itse.
Testiä varten ostetun Nokia G42 5G:n hinta on tällä hetkellä noin 200 euroa. Jos siitä menee esimerkiksi näyttö rikki, uuden vaihto maksaa itse tehtynä osineen ja työkaluineen 55 euroa.
Valtuutettu huoltopalvelu perisi työstä ja osista yli tuplahinnan, eli 120 euroa, mikä on jo reilusti yli puolet uuden puhelimen hinnasta.
Se saattaa houkuttaa yrittämään korjausta itse.