Jämsän entisen kaupungintalon graniittinen julkisivu ja sen pramea parveke eivät paljasta hitustakaan talon terveydentilasta.
Epäily talon kunnosta hiipi Jämsään jo vuonna 2009 ja käynnisti kuntokartoitusten pitkän sarjan.
Totuus talon tilasta tulee vastaan heti aulassa.
Sieraimiin lipuu homeen haju.
Kaikkialla on rojua.
Taloon tehtiin kuusi kuntoarviota, jotka vahvistivat sisäilmaongelmat. 2017 talo tyhjeni henkilökunnasta.
Jämsän kaupunki päätti jo ennen henkilöstön lähtöä, ettei se ryhdy saneeraamaan taloa. Talo oli peruskorjattu kertaalleen vuonna 1982.
Henkilöstö ripoteltiin useisiin eri rakennuksiin ympäri Jämsää. Noin 3000 kerrosneliötä jäi kumisemaan tyhjyyttään hylättyjen tavaroiden kera.
Istuntosalin tamminen kalusto odottaa kuljetusta ongelmajätteen käsittelyyn.
Valaisimia peittää pöly.
Puheenjohtajan nuija on poistunut rakennuksesta, mutta rasia on jäänyt.
Talo on toiminut lähinnä varastona viimeiset seitsemän vuotta.
Surkeus nousi lattiakaivoista
Jämsän tilapalvelupäällikkö Lauri Leppisaari arvelee, että kosteusvaurioiden alkusyy juontaa jo talon suunnitteluvaiheesta: se rakennettiin liian lähelle pohjavettä.
Pohjaveden nousun hallintaan taloon asennettiin pumppu. Pumppu ei aina toiminut, ja kosteus pääsi nousemaan rakenteisiin.
Rakennuksen kyljessä oli aikanaan myös paloasema. Sammutusletkujen kuivaustorni oli kiinni rakennuksessa. Lauri Leppisaari ei sulje pois, etteikö sekin ollut osasyyllinen kosteusvaurioihin.
Talolla on paljon kohtalotovereita
Jämsä ei ole yksin aavetalonsa kanssa. Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen pitää talon kohtaloa tyypillisenä ja yleisenä esimerkkinä kuntien kiinteistöjen nykytilasta.
– Kunnille on jäänyt käsiin huonokuntoisia käyttökelvottomia kiinteistöjä. Kun maailma kehittyy, rakennusten käyttötarkoitus voi hävitä. Myös rakennuksen ikääntyminen tuottaa ongelmia käyttäjille.
Vanhojen kiinteistöjen korjaus voi olla niin kallista, että talovanhusta ei ole järkeä saneerata.
Jämsän entisellä kaupungintalolla on paljon kohtalontovereita, varsinkin sote-kiinteistöjen joukossa. Kuntaliitto arvioi, että kolmannes Suomen kuntien sote-rakennuksista on jäämässä tyhjilleen. Kerrosalaa on noin kaksi miljoonaa neliötä.
Tyhjilleen jäävät rakennukset eivät ole kuntien ainoa murheenkryyni, sillä käyttökelpoinenkin kiinteistömassa potee korjausvelkaa.
Tuore Koulukunto -tutkimus peruskoulukiinteistöjen tilasta paljasti, että kunnilla on suurimmassa osassa kouluista korjausvelkaa keskimäärin tuhat euroa neliömetriä kohden.
Suomen kuntien omistama kiinteistömassa on 55 miljoonaa kerrosneliötä. Kuntaliiton mukaan se vastaa tasearvoltaan noin 34 miljardia euroa. Se onkin yksi Suomen suurimmista kansallisomaisuuksista.
Valtava omaisuus on nyt monelta osin murroksessa.
Tyhjän ylläpito käy kalliiksi
Aivan Jämsän keskustassa arvotontilla sijaitsevaa entistä kaupungintaloa on yritetty myydä useaan otteeseen. Kun neljäskin yritys meni myttyyn, elinvoimalautakunta päätti tammikuussa, että talo jätetään kylmilleen tänä vuonna. Sitä on pidetty plus 12–15 asteen lämpötilassa.
Jämsän kaupunki arvioi, että autioviraston ylläpito on vuosittain maksanut noin 40 000 euroa. Tyhjän talon sähköihin, talvikunnossapitoon, yleisvalaistukseen ja vartiointiin on siis mennyt seitsemän vuoden aikana lähes 300 000 veroeuroa.
Kuntaliiton kiinteistöpäällikkö Mikko Simpanen arvio, että 1950-luvulla rakennetun 3000 – 5000 kerrosneliön kiinteistön ylläpito tyhjillään lämpimänä voi niellä rahaa enemmänkin kuin mitä Jämsä on laskenut.
Suojelumerkintä tuo lisäkoukeron
Jämsän entinen kaupungintalo on seitsemän hylkiövuotensa aikana nakertanut kaupungin kukkaroa saman verran kuin rakennuksen purkaminen suurin piirtein maksaisi. Mutta purkamiseenkaan ei ole vielä varaa eikä lupaa.
Rakennus on suojeltu paikallishistoriallisesti merkittävänä. Suojelumerkinnän vuoksi rakennusta ei voi muuttaa tai purkaa muutoin kuin asemakaavaa muuttamalla tai hakemalla siihen poikkeusluvan.
Jämsän elinvoimajohtaja Anna-Liisa Juurinen pitää ensisijaisena tienä asemakaavan muutosta.
Jämsän kaupunki, Keski-Suomen Ely-keskus ja Keski-Suomen museo neuvottelivat tammikuun lopulla Jämsän suunnitelmista päästä eroon ongelmakiinteistöstään. Näissä neuvotteluissa sovittiin, että talolle tehdään vielä seitsemäs kuntokartoitus.
– Aikaisemmissa kuntokartoituksissa ei ole riittävästi arvioitu korjaustarvetta. Nyt tarvitaan euroja kehiin, jotta pystytään arvioimaan toimenpiteiden kohtuullisuus, Anna-Liisa Juurinen toteaa.