Miksi nyt oikein lakkoillaan? Lue tästä, miten Suomi muuttuu ja miksi se ei käy kaikille

Miksi työntekijät muun muassa päiväkodeissa, ruokakaupoissa, teollisuudessa ja kuljetusalalla ovat nyt lakossa?

Työntekijöitä edustavat ammattiliitot ovat päättäneet poliittisista lakoista ja ulosmarsseista, koska ne vastustavat hallituksen työelämää koskevia muutoksia ja leikkauksia sosiaaliturvaan.

Liitot toivovat hallituksen neuvottelevan muutoksista työntekijöitä ja työnantajia edustavien tahojen kanssa. Kaikki ammattiliitot eivät vastusta kaikkia suunniteltuja muutoksia.

Lakko-oikeus ja irtisanominen

Hallitus haluaa rajoittaa juuri nyt käsillä olevia poliittisia lakkoja ja tukilakkoja. Poliittinen lakko voisi kestää korkeintaan yhden vuorokauden. Tukilakon pitäisi olla ”kohtuullinen suhteessa tavoitteisiin” ja se voisi kohdistua vain työriidan osapuoliin.

Laittomaan lakkoon osallistumisesta voisi jatkossa tulla työntekijälle 200 euron sakko. Liiton lakkosakon ylärajaa nostettaisiin 150 000 euroon.

Työntekijän irtisanomista, määräaikaisten työsopimusten käyttöä ja paikallista sopimista eli työehdoista sopimista esimerkiksi yritys- tai toimipistekohtaisesti halutaan helpottaa.

Sairausajan palkka

Lainsäädäntöä halutaan muuttaa niin, että sairausloman ensimmäiseltä päivältä ei tarvitsisi maksaa palkkaa.

Työttömyysturva

Työttömyysturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan on suunnitteilla useita muutoksia, jotka ovat ammattiliittojen mukaan rajuja ja kohdistuvat jo ennestään pienituloisiin. Osan arvioidaan kannustavan osa-aikatöitä tekeviä siirtyvän kokonaan työttömäksi.

Osa hallituksen työttömyysturvaan suunnittelemista muutoksista on jo tullut voimaan, kuten työttömyysturvan omavastuuajan pidennys ja lomakorvausten jaksotus. Nämä muutokset pidentävät aikaa, jolta työttömäksi jäänyt ei saa työttömyyskorvausta.

Lisäksi työttömyysturvasta poistetaan lapsikorotus ja niin sanottu 300 euron suojaosa, mikä tarkoittaa summaa, jonka on voinut ansaita ilman, että työttömyyskorvaus pienenee.

Työttömyysturvaa kutistetaan myös pidentämällä työssäoloehtoa ja muuttamalla sen laskentatapa tuloperusteiseksi. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastetaan niin, korvaussumma laskee, kun työttömyyttä on kestänyt pidempään.

Katso Ylen laskurista, miten ansiosidonnainen työttömyysturva muuttuu eri tulotasoilla

Lisäksi hallitus aikoo lakkauttaa vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen.

Useita Kelan maksamia etuuksia, kuten työmarkkinatukea, ansiosidonnaista työttömyysturvaa, vanhempainpäivärahaa, opintorahaa ja osaa asumistuista on päätetty jättää nostamatta vuoteen 2027 saakka.

Kun etuuksia ei koroteta, niiden ostovoima laskee inflaation eli yleisen hintojen nousun takia.

Asumistuki

Asumistukea pienennetään muun muassa korottamalla omavastuuta, alentamalla korvaustasoa sekä poistamalla 300 euron ansiotulovähennys.

Lisäksi helsinkiläisten asumistukea heikennetään laskemalla asumiskustannusten enimmäismäärää muun pääkaupunkiseudun tasolle. Omistusasujat menettävät asumistuen kokonaan.

Ammattiliittojen mukaan asumistuen leikkaukset lisäävät köyhyyttä ja iskevät erityisesti pienipalkkaisiin työntekijöihin.

Laskuri näyttää, paljonko asumistuki putoaa – opiskelijalle ja asunnonomistajalle tulos on karu

Palkat

Hallitus valmistelee niin sanottua vientimallia, joka sitoisi lainsäädännöllä muiden kuin vientialojen palkankorotukset enintään vientialojen korotusten tasolle.

Käytännössä mallissa esimerkiksi hoitajien palkankorotukset eivät voisi ylittää vientialoilla työskentelevien työntekijöiden palkankorotuksia. Liittojen mukaan tämä voisi jättää osan aloista palkkakuoppaan.

Mikä ihmeen poliittinen lakko ja miksi se saa toiset näkemään punaista?

Kolmiottelussa lakkokenraalit ja Helle: Kenen kanta voittaa?

Voit keskustella aiheesta 2.2. klo 23 saakka.