Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen alustava tilinpäätösennuste vuodelta 2023 on valmistunut.
Jo nyt on nähtävissä, että alijäämä tulee olemaan merkittävästi suurempi kuin ennustettu 10 miljoonaa – arviolta 22 miljoonaa.
Aluehallitus käynnisti maanantaina selvityksen alijäämän syistä. Perjantain kokouksessa tarkennetaan syntyneitä kustannusrakenteita sekä koko Soiten tasolla että toimialueittain.
Hyvinvointialueen johtaja Minna Korkiakoski-Västi kertoo, että ennakoitavia asioita tilinpäätöksissä on paljon, mutta paljon voi tulla myös yllätyksenä.
– Meillä oli äärimmäisen huono tuuri. Kaikki sellaiset negatiiviset yllätykset, joita tilinpäätöksessä voi tapahtua, niin niitä meille tuli viime vuonna, Korkiakoski-Västi sanoo.
Hyvinvointialuejohtajan mukaan perjantain kokouksessa ei ole pöydällä mitään uutta, mitä ei oltaisi jo käyty läpi maanantaina aluehallituksen kanssa. Jatkokokouksessa käsitellään tarkemmin ylitysten syitä toimialueittain.
– Tässä vaiheessa katseet alkavat olla taustapeilin sijaan tuulilasissa. Kun organisaatio tai kuka tahansa meistä kohtaa kriisin, niin se on äärimmäisen tärkeä oppimisen paikka, Korkiakoski-Västi muotoilee.
”Muutokset vietävä rohkeammin täytäntöön”
Korkiakoski-Västi sanoo myös, että organisaatiossa ei ole epätoivoinen olo tilanteesta:
– Pieni hyvinvointialue on kriiseille altis, mutta se on myös ketterä korjaamaan virheitään. Pienuus on siis riskitekijä, mutta myös vahvuus.
Korkiakoski-Västin mukaan on uskallettava puhua rohkeammin myös rahasta, kun puhutaan hoitamisesta tai pelastamisesta, vaikka tärkeintä onkin, että ihmiset tulevat hyvin hoidetuiksi.
Tehostamisen varaakin hän näkee; esimerkiksi digipalveluita ja etäratkaisuja voisi hyödyntää nykyistä paremmin.
Muutosten toteuttamisessa ei ole oltu riittävän rohkeita, sanoo Korkiakoski-Västi.
– Meillä on vähän sellainen kulttuuri, että kovasti puhutaan, aiotaan, suunnitellaan ja joskus päätetäänkin, mutta on äärettömän vaikea viedä arkeen muutoksia, joihin on kuitenkin sitouduttu.
Lomapalkkavelka pääsi yllättämään
398 miljoonan euron kulut ovat ylittämässä talousarvion noin 25 miljoonalla eurolla eli runsaalla 6 prosentilla.
Taustalla on sekä henkilöstökustannuksien että ostopalvelujen kustannuskasvu, joka kärjistyi takautuvina erinä joulukuulle kohdentuneiden ostolaskujen myötä.
Kuukausittainen kulukertymä on ollut keskimäärin 32–34 miljoonaa euroa, mutta joulukuussa kulut kasvoivat lähes 49 miljoonaan euroon.
– Kysymys ei ole toki pelkästään joulukuusta, vaan koko vuodesta. Kustannuskasvu on ollut vuonna 2023 poikkeuksellisen suurta. Sotehenkilöstön palkat nousivat poikkeuksellisen paljon eli noin viiden prosentin luokkaa. Ostopalveluissa tuli myös aivan valtavia hinnankorotusvaatimuksia. Pahimmillaan ne olivat meille 30 prosenttia, Minna Korkiakoski-Västi kertoo.
Myös lomapalkkavelka kasvoi 15 prosenttia.
– Se heikensi tulosta neljä miljoonaa euroa. Sen myönnän, että se oli meille puhtaasti yllätys. Palkkataso on noussut paljon, Korkiakoski-Västi sanoo.
Ennuste osoittaa, että talouden tasapainottamiskeinot vuodelle 2023 eivät olleet toteutuneet riittävällä tai ennustetulla tasolla. Tilanne vaikeuttaa tämän vuoden talousarvion toteutumismahdollisuutta.
Vuoden 2024 talousarviossa kulut on arvioitu tasolle 384,5 miljoonaa euroa, kun vuonna 2023 kulut ennusteen mukaan toteutuivat tasossa 398 miljoonaa euroa. Säästövaatimus tässä on 13,5 miljoonaa euroa.
Lisäksi taseessa oleva alijäämä tulee olla katettuna lain mukaan vuoden 2026 aikana.