Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Rahapulassa olevat hyvinvointi­alueet etsivät nyt säästöjä jopa kumihanskoista

Yhteistyö tavarahankinnoissa on kannattavaa, ja myös laki ja hallitusohjelma kannustavat siihen.

Sairaanhoitaja Anna Pekkariselle omiin käsiin sopivat suojakäsineet ovat tärkeä työväline. Video: Antti-Petteri Karhunen / Yle, Ari Haimakainen / Yle

Sairaanhoitaja Anna Pekkarinen valitsee hyllystä sormilleen sopivat suojakäsineet ja napsauttaa ne tottuneesti käsiinsä.

Nämä vihreät työvälineet ovat yhdet 50 miljoonasta hanskaparista, joka käytetään vuoden aikana hoitotyössä pelkästään Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Kun suojakäsineitä käytetään paljon, on selvää, että niihin kuluu myös rutkasti rahaa.

Itä-Suomen hyvinvointialueet ovat kuitenkin löytäneet keinon säästää käsineissä.

Neljän hyvinvointialueen muodostama yhteistoiminta-alue on hankkinut yhdessä kasapäin leikkaus- ja tutkimuskäsineitä. Yhteishankinnassa ovat mukana Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet.

Yhteensä veronmaksajien rahaa säästyy tällä järjestelyllä vuosittain reilut viisi miljoonaa.

– Säästöpotentiaali on valtava, sillä suojakäsineet ovat vain yksi 200 tavarasta, joita tarvitsemme hyvinvointialueilla, kertoo hankintajohtaja Outi Kalske.

Itä-Suomessa nyt tehty yhteishankinta ei ole ensimmäinen laatuaan Suomessa, mutta se on mittakaavaltaan poikkeuksellisen suuri.

Summalla voisi palkata vuodeksi lähes sata hoitotyön ammattilaista eli lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Käytännössä säästetyllä summalla paikataan kuitenkin hyvinvointialueiden alijäämää.

Suojakäsineostoksen kokonaisarvo on noin 32,5 miljoonaa euroa neljän vuoden sopimuskaudelle.

Säästö on iso Itä-Suomen yhteistoiminta-alueelle, mutta se on vain pieni osa kaikista Suomessa tehtävistä julkisista hankinnoista. Julkinen sektori ostaa vuosittain noin 31 miljardilla eurolla tuotteita ja palveluita yksityiseltä sektorilta.

Servican välinehuoltaja Riku Puustinen arvio kumihanskojen tarvetta Kuopion yliopistollisen sairaalan leikkausosastolla.
Yksinomaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella käytetään vuosittain noin 50 miljoonaa suojakäsinettä. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Laki tukee ja hallitusohjelma ohjaa hankintayhteistyötä

Sosiaali- ja terveysministeriö rohkaisee yliopistosairaalavetoisia yhteistoiminta-alueita yhteishankintoihin. Myös sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämislain 36 pykälä velvoittaa tähän.

Lisäksi hyvinvointialueiden yhteishankinnat ovat myös hallitusohjelmassa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi säästöjen löytäminen julkisia hankintoja tehostamalla. Ohjelmassa viitataan myös tavoitteeseen perustaa koko Suomen laajuinen yhteishankinta niin sanotuille sote-tuotteille.

Ainakin Pohjois-Savossa tavoitteeseen suhtaudutaan kuitenkin kriittisesti.

– Kansallinen hankinta tarkoittaisi jättimäistä kilpailutusta, joka pahimmillaan johtaa markkinan kilpailuttamiseen hengiltä, Outi Kalske toteaa.

Sairaanhoitaja laittaa kumihanskoja käteen.
Suojakäsineet valmistetaan Kiinassa. Terveydenhuollon standardit täyttäviä tuotteita ei ole saatavilla Pohjoismaista eikä Euroopasta. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Kahdet hanskat päällekkäin monta kertaa päivässä

Sairaanhoitaja Anna Pekkarinen valmistautuu leikkaukseen ja vetää kahdet suojakäsineet päällekkäin.

– Tarvitaan tuplahanskat, koska ortopedialla on teräviä tavaroita, kuten luunsiruja, ja hanskat menevät helposti rikki.

Yhteensä Pekkarinen käyttää pelkästään leikkaustyössä tarvittavia suojakäsineitä kuudet päivässä kolmessa leikkauksessa.

– Yhden suojakäsineen hinta vaihtelee senteistä yli euroon. Siksi onkin tärkeää, että tuotteita käytetään oikein ja eri hoitotilanteisiin valitaan niihin sopiva suojakäsine. Ei ajeta Mersulla, jos Toyota riittää, hankintajohtaja Outi Kalske toteaa.