Haminan–Kotkan satamassa odottaa tällä hetkellä kahdeksan alusta, kertoo sataman liikennejohtaja Timo Rosendahl.
Työt satamassa keskeytyivät lakon takia torstaiaamuna ja jatkuvat vasta lauantaina.
Ensi maanantaina pitäisi saapua 15 alusta, joiden lasti olisi normaalioloissa käsitelty jo torstaina ja perjantaina.
Satamassa seisovien konttien määrä ei kuitenkaan poikkea normaalioloista.
– Enemmänkin mahtuisi, mutta vientiteollisuudella ei mene nyt hirveän hyvin tässä vaiheessa, Rosendahl sanoo.
Timo Rosendahl arvioi, että lakon aiheuttaman konttiruuhkan purkamiseen menee noin viikko. Ylitöitä on todennäköisesti luvassa.
– Tilanteesta riippuu, jatkuvatko työt lauantaina ylitöinä vai maanantaiaamuna normaalisti.
Ruuhkan selvittäminen kallista
Satamassa jo olevat alukset käsittellään ensin.
– Normaalisti laivan lastaus vie 8–16 tuntia, enemmänkin, jos on isompi lasti. Konttiterminaalissa osa toiminnoista pyörii vuorokauden ympäri, mutta laivojen lastausta tai purkamista ei normaalisti tehdä viikonloppuisin, kertoo Rosendahl.
Kuljetusketjut ovat niin pitkät, että kahden päivän lakosta ei Rosendahlin mukaan vielä seuraa uudelleenreitityksiä.
Kahden päivän lakon kustannuksia on vaikea arvioida, Rosendahl sanoo. Huomattavat ne kuitenkin ovat.
– Ruuhkautuminen sattuu eniten satamaoperaattoreihin, ja sen selvittäminen on kallista.
Stevecon toimitusjohtaja: Lakolle on heikosti ymmärrystä
Haminan–Kotkan satamassa toimivan satamaoperaattori Stevecon toimitusjohtaja Ari-Pekka Saari ei arvioi, kuinka isot taloudelliset kustannukset lakko aiheuttaa.
– Sinänsä kustannukset ovat huomattavia, sillä satamatoiminta on palveluliiketoimintaa. Sitä kun ei voi tehdä varastoon, niin lakon aikana tekemättä jäänyt työ jää ikuisesti tekemättä, Saari sanoo.
Lakon huomattavin vaikutus Saaren mukaan on siitä koituva mainehaitta. Jälkikäteen voidaan toimittaa lasti, joka satamassa on ollut lakkohetkellä. Toimitusketjuun jää silti aukko.
Käsittelemättä jäävä lasti vaikuttaa Saaren mukaan asiakassuhteisiin koko toimitusketjussa satamien, niiden asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppanien välillä.
– Tällaisesta aiheutuu mainehaittaa meidän yhtiöllemme, koko satama-alalle ja koko Suomen toimintavarmuudelle.
Ymmärrystä lakolle on asiakaskunnassa Saaren mukaan ”aika heikosti”.
– Kun mennään Suomen rajojen ulkopuolelle, sitä ymmärrystä ei ole lainkaan.
Alkuvuosi on ollut heikkoa varsinkin Euroopan-viennin osalta, Saari sanoo. Työmäärät laskivat viime toukokuussa Suomen vientimäärien laskettua erityisesti metsäteollisuudessa. Kasvua ei vieläkään ole näkyvissä.
– Loppuvuodesta merten taakse ja erityisesti Aasiaan menevä tavara lähti vähäiseen nousuun toukokuuta edeltävälle tasolle. Senkin markkinanäkymät ovat kuitenkin epävarmoja, Saari kertoo.
Yle seuraa jättilakon vaikutuksia tässä artikkelissa.