Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Viisitoista kansanedustajaa Lapista, Oulusta ja Savo-Karjalasta luopuisi turvapaikkamenettelystä itärajalla

Yle kysyi Lapin, Oulun ja Savo-Karjalan kansanedustajilta, pitäisikö itärajan ylittäjät palauttaa Venäjälle ilman turvapaikkahakemusten käsittelyä.

Turvapaikanhakijoita pysäytettynä Niiralan raja-asemalla.
Kyselyyn vastanneiden kansanedustajien mielipiteet eivät olleet kristallinkirkkaat vaan monen vastaus riippui siitä, miten ja mistä Suomeen tullaan laittomasti. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Yle kysyi Lapin, Oulun ja Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajilta, pitäisikö maastorajan luvatonta ylittämistä itärajalla suitsia niin sanotulla push back -menettelyllä. Se tarkoittaa, että maastorajan ylittäjät palautettaisiin Venäjälle ilman turvapaikkahakemusten käsittelyä.

Lapin kuudesta kansanedustajasta kolme vastasi Ylen tammikuussa tekemään kyselyyn push back -menettelystä, ja kaikki kannattivat keinon käyttöönottoa.

Oulun vaalipiirin 18 kansanedustajasta kymmenen antoi vastauksen. Heistä seitsemän vastasi kyllä, yksi ei ja kaksi ei osannut sanoa.

Savo-Karjalan vaalipiirin 15 kansanedustajasta yhdeksän vastasi kyselyyn. Heistä viisi vastasi kyllä, kaksi ei ja kaksi ei osannut sanoa.

Pohjois-Karjalassa Outokummussa asuva kansanedustaja Hanna Räsänen (kesk.) haluaa lähettää vahvan viestin laitonta maahantuloa suunnitteleville jo heidän lähtömaahansa.

– Maastorajan luvaton ylittäminen Suomeen on rikos, ja heidät tullaan käännyttämään takaisin Venäjälle. Mikäli emme ota tässä asiassa tiukkaa linjaa, kevään koittaessa ja lumien sulaessa saatamme olla ongelmissa.

Räsäsen kanssa samoilla linjoilla olivat keskustan Hannu Hoskonen ja Markku Siponen sekä kokoomuksen Markku Eestilä sekä perussuomalaisten Sanna Antikainen.

Laura Meriluoto vas.
Laura Meriluodon mukaan oikeus hakea turvapaikkaa on tärkeä. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Kuopiolaisten kansanedustajien Karoliina Partasen (kok.) ja Laura Meriluodon (vas.) mielestä turvapaikanhakijoiden työntäminen takaisin Venäjälle olisi lain ja kansainvälisten sopimusten vastaista.

– Tilanne olisi erilainen, jos rajan yli tultaisiin väkivaltaa käyttäen tai jos kohtuullisella etäisyydellä olisi avoinna virallinen rajanylityspaikka, jonka kautta olisi tosiasiallinen mahdollisuus hakea turvapaikkaa, Meriluoto toteaa.

Partanen tähdentää, että hallitsematon rajanylitys ei saa kansainvälisistä sopimuksista ja laista huolimatta uhata Suomen kansallista turvallisuutta.

Kokoomuksen kansanedustaja Juha Hänninen eduskunnan istuntosalissa.
Juha Hänninen ei halua antaa Venäjän pyrkimyksille periksi. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Myös Oulun vaalipiirissä ollaan valmiita vastaamaan kovalla kovaa vastaan

Oulun vaalipiiristä kolme kyllä-vastaajaa kannattaa tiukkaa linjaa. Kokoomuksen Juha Hänninen sanoo, että Venäjä käyttää siirtolaisia aseena ja takaisintyöntömenettely olisi keino vastata kovalla kovaa vastaan.

Pekka Aittakummun (kesk.) mukaan Suomella on oltava kaikissa tilanteissa parhaat mahdolliset keinot suojella koskemattomuuttaan ja itsenäisyyttään.

Osa Oulun vaalipiirin kyllä-vastaajista harkitsisi takaisin työntämistä tarkasti.

Vasemmiston Merja Kyllönen muistuttaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on hyväksynyt takaisintyönnön rajalla vain tietyissä tapauksissa. Kansallinen turvallisuus on pidettävä etusijalla, jos näyttää, että tulijoilla ei ole todellista tarvetta turvapaikalle.

Hanna Sarkkinen (vas.) ei ottaisi takaisintyöntöä käyttöön.

– Push back -menettely olisi Suomen ihmisoikeussitoumusten vastainen, mikäli ihmisellä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta hakea turvapaikkaa, Sarkkinen perustelee.

Lapin kansanedustajilta kannatusta rajanylittäjien palauttamiseen

Lapin kokoomuksen Heikki Autto ja perussuomalaisten Sara Seppänen pitävät menettelyä tarpeellisena.

– Kaikkien vaikuttavien keinojen on oltava käytettävissä, jotta Venäjän mahdollisuudet välineellistää ihmisiä tehdään tyhjiksi, Autto toteaa.

Seppäsen mukaan maastorajat ylittävien henkilöiden vastaanottaminen viestittää Venäjälle, että Suomen itärajalle voi jatkossakin ohjata ihmisiä.

Johanna Ojala-Niemelä puolestaan pitää menettelyä viimesijaisena keinona, johon ei tule turvautua ennen kuin kaikki muut mahdollisuudet on käyty läpi.

– Mikäli joutuisimme tilanteeseen, jossa väkivaltaa käyttäen tai rajaesteiden yli väkisin pyrkien tulisi suuri joukko ihmisiä, olisi tilanteeseen reagoimiseksi harkittava viimesijassa myös push back -menettelyä, Ojala-Niemelä sanoo.

Ylen aamussa käsiteltiin push back -menettelyä. Katso videolta, mitä menettely tarkoittaa ja millaisia ongelmia siihen liittyy:

Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors ja oikeustieteen tutkija Jaana Palander Åbo Akademista keskustelevat Yle aamussa push back -menettelystä.