Vaasan vaalipiirin kansanedustajat vastustavat synnytysosastojen ja leikkaussalitoiminnan karsimista pohjalaismaakunnissa.
Vastustusta perustellaan etenkin pohjalaismaakuntien keskussairaaloiden korkeilla synnytysten määrillä sekä synnytysten vaatimalla leikkaussalivalmiudella.
Jos sosiaali- ja terveysministeriön ehdotuksen uudistukset menevät läpi, koko maassa on vuosikymmenen lopussa enää 5–8 keskussairaalaa, joissa voi synnyttää ja jotka tarjoavat ympärivuorokautista leikkaustoimintaa. Nyt päivystäviä keskussairaaloita on 15.
Ylen kyselyyn vastasi 16 kansanedustajasta 11. Vastaamatta kyselyyn jättivät Antti Kurvinen (kesk), Matias Mäkynen (SDP), Mikko Ollikainen (RKP), Mauri Peltokangas (ps) ja Joakim Strand (RKP).
Lähes kaikki vastanneet vastustivat leikkauksia, RKP:n Anders Norrback ei ottanut kantaa asiaan.
Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuutettunakin vaikuttava SDP:n Kim Berg antaisi hyvinvointialueille työrauhan päättää itse palvelurakenteestaan.
Berg sanoo myös, etteivät sosiaalidemokraatit kannata virkamiestyöryhmän tammikuista selvitystä.
Sillanpää: Synnytysten riskit lisääntyisivät
Kokkolalainen perussuomalaisten kansanedustaja, aluevaltuutettu Piia Sillanpää on yksi leikkauksia vastustavista. Hän on siviiliammatiltaan kätilö.
– Mielestäni synnytyssaliverkostoa ei Suomessa voi karsia ollenkaan, nyt jo etäisyydet ovat pitkiä. Vaasan vaalipiirin synnytyssairaaloissa on lisäksi suuret synnytysmäärät.
Sillanpää muistuttaa myös, että synnytysten lakkauttaminen toisi lisäkustannuksia esimerkiksi pidempien matkojen myötä.
Hänen mukaansa pitkät matkat voivat lisätä käynnistysten määrää ja komplikaatioriskiä.
– Äidit ansaitsevat turvallisen synnytyksen seurannan ja kivunlievityksen synnytyksen ollessa käynnissä. Matkan aikana sairaalaan seuranta ja lääkkeellinen kivunlievitys eivät ole mahdollisia.
Sillanpää arvioi myös, että jos synnytyssairaalatoiminta loppuisi, kätilöt eivät liikkuisi työn perässä toiselle hyvinvointialueelle.
– Tämä on nähty jo aiemmin, kun synnytyssairaaloita on lopetettu. Kätilöiden saatavuuteen voidaan vaikuttaa nyt esimerkiksi palkkauksen tasolla.
Risikko: Henkilöstöpulan vuoksi säästöjä on tehtävä
Kokoomuksen kansanedustaja, aluevaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko sanoo, että kaikilla hyvinvointialueilla on oltava vähintään yksi keskussairaala ja synnytyssairaala.
Risikko sanoo synnystysten tarvitsevan rinnalleen niiden edellyttämät osastot, kuten leikkaustoiminnan, teho-osaston ja lasten sairauksien erikoisalat.
Samaan hengenvetoon hän muistuttaa kuitenkin leikkausten tarpeesta ja toteaa, että osa toiminnoista on keskitettävä henkilöstöpulan vuoksi.
Pula on hänen mukaansa erikoisosaajista, mikä johti esimerkiksi pari vuotta sitten osan leikkauksista keskittämiseen Tampereelle.
– Ellei osaajia saada, voi olla, että keskittämisiä joudutaan tekemään.
Risikko peräänkuuluttaakin hyvinvointialueen veto- ja pitovoimaa henkilöstön suhteen.
– Työryhmän raportti oli myrskyvaroitus; meidän tulee kiinnittää huomiota johtajuuteen ja henkilöstön työhyvinvointiin. Täytyy muistaa pitää henkilökunnasta hyvää huolta.
Berg: Hallituksen ei pidä ohjailla ylhäältä päin
SDP:n Kim Berg peräänkuuluttaa työrauhaa hyvinvointialueille ja muistuttaa, että sote-uudistuksen idea oli antaa alueiden itse päättää palveluistaan.
– Hyvinvointialueet on juuri perustettu, nyt ainakaan alkuvaiheessa ei mielestäni pidä ohjailla ylhäältä päin toimintaa. En jaksa uskoa, että hallitus lähtisi sekoittamaan pakkaa näin pian sote-uudistuksen jälkeen.
Hyvinvointialueilla on aikaa tasapainottaa taloutensa vuoden 2026 loppuun mennessä. Berg sanoo, ettei se ole tarpeeksi.
– SDP on esittänyt, että alijäämän kattamisvelvoitteelle annettua aikaa on jatkettava muutamalla vuodella.
Berg ei näe realistisena sitä, että alueella jonkun keskussairaalan synnystystoiminta loppuisi.
– Se veisi mukanaan paljon muita toimintoja, jotka ovat kuitenkin aina sidoksissa toisiinsa.