Aleksi Metsäpelto innostui koodaamisesta yläasteikäisenä, kun näki mummolassa serkkunsa ohjelmoivan jotain tietokoneella. Se näytti niin kiehtovalta, että reilu vuosi sitten hän päätti hakeutua Petäjäveden lukion ensimmäiselle DI-linjalle. Se tarjoaa suoran reitin diplomi-insinööriopintoihin Jyväskylän yliopistossa.
– Minun mielestä on tärkeää tarjota opintomahdollisuuksia kiinnostuneille. Onhan se iso asia Petäjäveden lukiolle, herättää huomiota, kun pääsee suoraan yliopistoon.
Jyväskylän yliopisto järjestää Petäjävedellä lukio-opintojen kylkeen 16 opintopisteen verran matematiikan ja tietotekniikan opintoja. Yliopistokursseilla on tarkoitus vähentää nuorten paineita jatko-opinnoissa. Myös todistusvalinta on uudistumassa.
Kaukaisin oppilas tuli lukioon Myanmarista
Aleksi Metsäpelto opiskeli linjalla yksin ensimmäisen vuoden. Viime syksynä DI-linjalla aloitti kuusi uutta opiskelijaa.
Kaukaisin heistä on Aasian Myanmarista Petäjävedelle muuttanut Thant Soe. Hän löysi internetistä Petäjäveden lukion yrittäjyys- ja tietotekniikkaopetuksen ja aloitti opinnot elokuussa.
– Valitsin kaksoistutkinnon eli IT-alan ja ylioppilastutkinnon, koska haluan kehittää itseäni ja saada haasteita.
Insinööriksi ja yrittäjäksi tähtäävä Thant Soe opiskeli suomea verkon välityksellä jo ennen kuin hän tuli Petäjävedellä. Lukiossa opinnot ovat kestäneet nyt puoli vuotta.
– Aluksi oli haastavaa kielimuurin takia. Minun piti opetella yhtä aikaa suomea ja IT-kieltä, mutta olen sopeutumassa pikkuhiljaa.
DI-kurssin läpäissyt voi hakea muillekin oppialoille
Petäjäveden lukion rehtori Ville Metsäpelto kertoo, että yhteistyö lisää alueen elinvoimaa. Se tarjoaa myös nuorille stressittömän reitin lukion kautta yliopistoon ja työelämään.
– Linjalle hakeutuu nimenomaan nuoria, joita ala kiinnostaa. Tämä ei sulje pois vaihtoehtoa hakeutua muuallekin, kun lukio on suoritettu ja ylioppilaslakki saatu.
Jyväskylässä on diplomi-insinööriksi voinut opiskella jo kolmisen vuotta. Informaatioteknologian tiedekunnan varadekaani, professori Lauri Kettunen kertoo, että ensimmäinen diplomi-insinööri valmistuu vielä tänä vuonna.
Kettusen mukaan yliopistoissa on pitkään mietitty, millä tavoin yliopistoihin voi tulla sisään ja miten saada monipuolisen taustan omaavia opiskelijoita. Lukion yliopistokurssit ovat yksi tapa vastata haasteisiin.
– Vuosien varrella on nähty, että hakuprosessi on nuorille rankka. Mahdollisuus opiskella kiinnostavaa alaa osana lukiotutkintoa vähentää opiskelupaikan hakemisen stressiä. Oppimisen kannalta on eduksi, että se alkaa mielenrauhasta.
Jyväskylän Yliopiston vararehtori Marja-Leena Laakso kertoo, että DI-väylä toimii Petäjäveden lukion lisäksi Jyväskylän Lyseossa. Laakson mukaan linjan opiskelijat ovat viihtyneet hyvin, koska heillä on yhteinen kiinnostuksen kohde.
– Se on lisännyt sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja viihtymistä. Erilaiset painotukset ja väylät voivat tukea oppilaiden yhteyttä ja sosiaalista hyvinvointia tärkeässä vaiheessa.
Korkeakoulujen todistusvalinta uudistuu 2026
Keväällä 2026 alkavan yliopistojen todistusvalintauudistuksen tavoitteena on vähentää nuorten paineita jatko-opinnoista ja laajentaa hakumahdollisuuksia. Laakso johti kahta Suomen yliopistojen rehtorineuvostojen Unifin alaista työryhmää, jotka valmistelivat todistusvalinnan uudistuksen.
Uusi valintamalli pienentää pitkän ja lyhyen matematiikan piste-eroa aloilla, joilla matematiikkaa ei tarvitse osata. Äidinkielen painoarvo nousee, ja lyhyistä kielistä saa yhtä paljon pisteitä kuin reaaliaineista. Pitkästä kielestä saa edelleen hyvin pisteitä.
Laakson mukaan uudistus parantaa myös lukion yleissivistävää vaikutusta.
– Tärkein asia toteutuu eli poistamme lukiolaisilta ylimääräistä painetta tulevaisuudesta. Valinnassa ei enää käytetä yli viittäkymmentä tapaa pisteyttää ylioppilaskirjoitukset, nyt selvitään noin kymmenellä taulukolla.
Edellinen pisteytystaulukko kavensi lukion yleissivistävää merkitystä. Uudessa mallissa on mahdollista opiskella laajasti reaaliaineita kiinnostuksen mukaan.
Petäjäveden lukiolaiset Aleksi Metsäpelto, Thant Soe ja Heikki Linna ovat tyytyväisiä DI-opintoihinsa. Vain yliopistosta tutut pitkät luennot uhkaavat välillä puuduttaa.
– Toisaalta hyvähän niihin on tottua, kun menee yliopistoon, Linna naurahtaa.
Luokan videoruudulla pyörii Metsäpellon koodaama peli, jossa pieni ritari kohtaa jättikokoisen peikon. Metsäpelto arvioi, että ohjelmointikieli on yhtä vaikeaa kuin saksa, mutta opittavissa.
Soella ja Linnalla on ohjelmointikurssi ja oman pelin tekeminen vielä edessä.
Linnalla peli-idea muhii jo päässä.
– Se olisi tasohyppelypeli, jossa pitäisi tuhota vihollisia. Pelin nimi on Pelasta peikoilta.