Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Koko Suomi leipoo -ohjelmasta tuttu tuomari Juliana Hokkanen, 28, valmentaa alan opiskelijoita huippukisoihin

Hokkanen on valmistunut kondiittorimestariksi nuorimpana Suomessa. Televisiokatsojille hän on tullut tutuksi Koko Suomi leipoo -ohjelman tuomarina.

leipomoalan opettaja ja kondiittorimestari Juliana Hokkanen
Kondiittorimestari Juliana Hokkanen seuraa Erika Ukkosen suoritusta Taitaja-kilpailun semifinaalissa Mikkelissä. Kuva: Bouari Mohamed Sharif El / Yle

Tunnelma on keskittynyt ja rauhallinen, suorastaan meditatiivinen. Yleiskoneen jumputus luo tasaisen taustaäänen Etelä-Savon ammattiopiston Esedun opetuskeittiöön.

Meneillään on leipuri-kondiittoriksi opiskelevien Taitaja-kilpailun semifinaali.

Ammattiin opiskelevien nuorten taitoja mittaavan kilpailun finaali järjestetään toukokuussa.

Kilpailun tuomarin, Juliana Hokkasen ilme ei värähdäkään, kun hän tarkkailee viiden nuoren kilpailijan työskentelyä ja leipomusten laatua. Kondiittorimestari sanoo olevansa tiukka tuomari, mutta ennen kaikkea hän painottaa sitä, että asioita tehdään ilon kautta.

– Vaikka ollaan jännittävässä tilanteessa, on tärkeää että kilpailijat saavat eväitä elämään.

Kilpailutilanteet ovat Hokkaselle tuttuja. Hän on alansa huippuvalmentaja. Hokkasen suojatteja nähdään muun muassa maailmanmestaruuskisoissa. Viime vuonna Hokkasen valmentama Jenna Kattilakoski voitti EM-pronssia.

Valmennustyön lisäksi Hokkanen on alan maajoukkueen niin sanottu ekspertti eli tuomaroi alan maailmanmestaruuskisoissa.

Juliana Hokkanen on työskennellyt konditoria-alan opettajana Etelä-Savon ammattiopistossa. Tammikuun lopussa hän tuomaroi samassa koulussa käytyä Taitajat -kilpailun semifinaalia.

Televisiosta tuttu tuomari

Kondiittorimestari Juliana Hokkasen tuomarointi on tullut suuremmallekin yleisölle tutuksi kuluneen talven aikana televisiosta Koko Suomi leipoo -ohjelmassa.

Hokkanen pyydettiin toiseksi tuomariksi suomalaisten kotileipureiden taitoja mittaavaan kisaan, koska tekijät olivat törmänneet tämän taidonnäytteisiin sosiaalisessa mediassa ja lukeneet juttuja huippuvalmennuksesta.

– Koekuvauksissa hämmästyin, miten luontevalta se tuntui. Se ei ollutkaan niin jännittävää kuin ehkä aluksi ajattelin. Olen siinä kuitenkin koko ajan omassa ammatissani ja teen sitä, mitä muutenkin teen työkseni.

Hokkasen kokemuksen mukaan suomalaisten kotileipureiden taidot ovat erinomaisia.

– Tietysti kun netistä löytyy vaikka ja mitä, niin kyllähän me huomataan, että ihmiset, jotka hakeutuvat tällaiseen ohjelmaan ovat hakeneet paljon tietoa myös sieltä. Myös sellaisia asioita, joita me opetetaan leipuri-kondiittori opiskelijoille koulussa. Kilpailijat ovat monessa asiassa jo heitä edellä.

Mutta yksi asia on kuitenkin ammattilaista hämmästyttänyt: peruspullataikinan tekeminen tai leivän leipominen ei olekaan niin helppoa kuin luulisi.

– Ohjelmaa tehdessä hieman hämmennyin siitä, että pullan tai sämpylän leipominen oli yksi vaikeimpia asioita. Me saatiin vähän kuivaa pullaa! Siihenhän haluttaisiin sellainen ihana huokosrakenne.

Hokkasen mukaan yleisin virhe kotileivonnassa on se, ettei taikinaa jakseta vaivata tarpeeksi pitkään. Kun vaivaaminen jää puolitiehen, taikina jää löysäksi. Siinä tilanteessa moni lisää jauhoja, joka on vihoviimeinen virhe.

– Juju on se, että kun vaivaat tarpeeksi niin kyllä se rakenne alkaa sinne muodostua. Ja jauhoproteiini imeytyy, jolloin taikina alkaa käymään, Hokkanen neuvoo.

Kipinä konditoria-alalle Ranskassa

Juliana Hokkasen uravalinta ei ollut mikään itsestäänselvyys. Mummon kanssa tuli kyllä paljon leivottua ja opittua perusasioita, mutta nuorena ei ollut mielessä, että ura urkenisi kondiittorimestarina. Leipominen tuntui vain harrastukselta.

Nuori nainen päätyi kuitenkin lopulta ammattikouluun leipuri-konditoriaopintoihin. Varmuuden vuoksi Hokkanen suoritti kaksoistutkinnon – siltä varalta, että tekeekin myöhemmin mieli opiskella jotain muuta.

Toisen opiskeluvuoden Hokkanen vietti vaihto-opiskelijana Ranskassa, ja se oli käänteentekevä kokemus.

– Jokainen voi kuvitella, millainen leivontakulttuuri on Ranskassa on verrattuna vaikkapa Mikkeliin. Se kontrasti oli niin iso ja ammattiylpeys todella kova. Sain siitä sellaisen kipinän, että tämä voi olla todella siistiä.

Kondiittorimestari Juliana Hokkasen lapsuuskuva, jossa hän leipoo ruisleipää mummolassa.
Parivuotias Juliana Hokkanen vaivaa ruisleipätaikinaa mummolassa. Kuva: Juliana Hokkasen kotialbumi

Perusopintojen jälkeen Hokkanen sai työpaikan Mikkelistä kondiittorina, yleni nopeasti esimieheksi ja opiskeli vielä kondiittorikisälliksi. Lopulta hän suoritti vielä kondiittorimestarinkin tutkinnon nuorimpana Suomessa.

– Kaikki on mennyt aika rytinällä. Mikään ei ole ollut oikeastaan tarkoituksellista, Hokkanen kertoo.

Tämän jälkeen Etelä-Savon ammattiopistosta kysyttiin, kiinnostaisiko Hokkasta tulla konditoriapuolen opettajaksi. Opettajan opinnot hän on suorittanut tämän työn ohessa.

Tällä hetkellä Hokkasen työnkuvassa on vähemmän opettamista kädet taikinassa sillä hänet nimitettiin vuoden alussa ammattiopiston koulutus- ja valmennuspäälliköksi.

Katso Juliana Hokkasen vierailu Puoli seitsemän -ohjelmassa:

Korjaus 6.2. klo 13:20: Muutettu Mikkelissä järjestetyn Taitajat-kilpailun semifinalistien määrä neljästä viideksi.