Yksi kansallispäivän juhlatilaisuus pidetään Rovaniemellä saamenkielisessä päiväkodissa. Päiväkotiryhmän nimi on Galddažat eli ”pikkupölkyt”, ja siellä on nostettu lippu salkoon jo heti aamulla.
Päiväkodin johtajan Elina Peterin mukaan juhlaa riittää koko päivälle.
– Meillä on perinneruokapäivä, että liha- ja pororuokia syödään monessa muodossa. Askarrellaan ja varmaan katsotaan joku video. Sitten osa varmaan pukeutuu ihan gákteihin eli lapinpukuihin.
Peterin mukaan lapset ymmärtävät hyvin, mitä saamelaisten kansallispäivä merkitsee.
– Pienestä pitäen he ovat oppineet ja kasvaneet siihen, ja se on tärkeä päivä. He saattavat jo edellisellä viikolla sanoa, että minä aion sitten laittaa päälle gáktin tai koruja, että se on lapsillekin tärkeä juttu.
Mitä tarkoittaa moderni saamelaisuus?
Saamelaisista on vallalla mielikuva, jonka mukaan he ovat kaikki poromiehiä tai muita erämaan asukkeja. Nykyisin totuus on, että yhä useampi saamelainen on hyvin koulutettu ja työskentelee muualla kuin luontaiselinkeinoista.
Yksi hyvin koulutettu ja laajalti modernia maailmaa tunteva saamelainen on Saamelaiskäräjien tuore puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa strategia- ja yrityskauppapäällikkönä useissa suuryrityksissä.
– Saamelaisten kansallispäivä on muodostunut semmoiseksi päiväksi, jolloin kokoonnutaan yhteen. Minusta se hyvin alleviivaa ja korostaa sitä, mistä saamelaisuudessa on kyse perimmiltään, elikkä kuulumisesta saamelaisyhteisöön.
Eri puolilla maata on tarjolla tiistaina muun muassa saamenkielisiä elokuvia tai lyhytelokuvia, ja saamelaismuseo Siidaan avataan uusi näyttely saamelaisten kansallispäivän kunniaksi.
Näkkäläjärvi kertoo, että Inarin kylässä on jo perinteikäs ohjelma. Aamu alkaa lipunnostolla Siidan pihassa, sitten on piispanmessu, Sámi Soster ry:n tilaisuus, jossa syödään yhdessä, ja tarjolla on myös erilaista kulttuuriohjelmaa.
– Kyllähän saamelaisten kansallispäivän vietossa korostuvat musiikki, taide ja käsityöt eli se näkyvä puoli saamelaiskulttuurista. Taiteilla ja elokuvilla on iso rooli meillä tunteiden ja kokemusta ja yhteenkuuluvuuden esilletuojana. Mutta se myöskin tarjoaa ikkunan muillekin ihmisille olla päivä meidän kanssamme, meidän kulttuurimme parissa.
Maailma muuttuu ja saamelaiset sen mukana
Vaikka Näkkäläjärven elämäntapa on varsin kaukana jutaavista saamelaisista ja muista luontaiselinkeinojen harjoittajista, saamelaiset perinteet ovat silti hänelle tärkeitä.
– Saamelaisuuden salaisuus on se, että me olemme aina muuttuneet ajassa, ja kun maailma on muuttunut ja nyt myöskin ilmasto muuttuu ja luonnon monimuotoisuus vähenee, niin kulttuurin ja elämäntavan täytyy muuttua, jotta se säilyy elävänä. Mutta saamelaisille on tosi tärkeää se, että on tosi vahvat siteet omiin perinteisiin ja omiin juuriin, omiin sukuihin ja perinteisiin maihin.
Näkkäläjärven mukaan saamelaiskulttuurin keskiössä on halu säilyttää perinteet ja kaikki kolme Suomessa elävää saamenkieltä. Mutta se tehdään niin, että koko ajan pikkuisen muokkaudutaan uuteen aikaan ja uuteen maailmaan.
– Jos minulla on yksi viesti tänään saamelaisten kansallispäivänä, niin se on tämä. On ihan hirveän tärkeää, että jokainen saamelainen saa tuntea kuuluvansa saamelaisyhteisöön, mutta ei ole vain yhtä oikeaa tapaa olla saamelainen. Jokainen saa elää saamelaisena just niin kuin haluaa. Saa olla semmoinen, kun haluaa, ja saa rakastaa, ketä haluaa.