Suomen talous on nyt surkeassa jamassa, ja tulevaisuus näyttää vielä surkeammalta. Hallituksen on nyt löydettävä keinot jopa 3 miljardin euron säästämiseksi jo aiempien ratkaisujen lisäksi.
Tähän mennessä hallitus on pyrkinyt välttämään veronkiristyksiä, mutta näyttää siltä, että niitä tarvitaan tilanteen korjaamiseksi.
14 talousasiantuntijaa kertoo sähköpostitse Ylelle, mitä he ajattelevat erilaisista veroratkaisuista.
Pitäisikö veroja korottaa?
Veronkorotukset jakavat suuresti asiantuntijoiden mielipiteitä, mutta laaja joukko heistä näkee korotukset välttämättöminä. Toisille veronkorotukset ovat viimeinen keino kohentaa julkista taloutta.
Jakolinjat näkyvät erityisesti ay-liikkeen ja elinkeinoelämän ekonomistien vastauksissa.
Korotuksia kannattavat muiden muassa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta, Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen ja ohjelmajohtaja Olli-Pekka Ruuskanen PTT:stä.
Samoilla linjoilla ovat myös taloustieteen professorit Niku Määttänen Helsingin yliopistosta, Eva Österbacka Åbo Akademista ja Kaisa Kotakorpi Tampereen yliopistosta.
– Arvioitu valtion talouden sopeutuksen tarve on niin suuri, että myös verojen korotuksia tarvitaan, Kotakorpi kirjoittaa.
Voit tarkastella vuoden 2022 veroja alla olevasta grafiikasta.
Määttänen ja Österbacka nostavat esiin kokonaisveroasteen merkityksen tilanteen kehittymiselle. Kokonaisveroasteella kuvataan verotulojen suhdetta bruttokansantuotteeseen – mitä korkeampi veroaste, sitä paremmin valtio selviää julkisista menoistaan.
Määttäsen mukaan on ennakoitu, että kokonaisveroaste laskee selvästi, jos hallitus jättää verotuksen kokonaan pois keinovalikoimastaan.
– Se tekisi hallituksen omien julkisen talouden vahvistamista koskevien tavoitteiden saavuttamisesta huomattavasti vaikeampaa, Määttänen kirjoittaa vastauksessaan.
Puolestaan muun muassa EK:n pääekonomisti Penna Urrila, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen suhtautuvat kriittisesti verojen korotuksiin julkisen talouden kohentamiseksi.
– Verotuksen noston tulee olla vasta viimeinen keino julkisen talouden tasapainottamiseksi. Painopisteen on oltava menomaltissa ja pitkävaikutteisissa rakenneuudistuksissa, EK:n pääekonomisti Urrila kirjoittaa.
Akavan Sorjonen perustelee kantaansa sillä, että korkeammat verot vaikuttavat käytettävissä olevan rahan määrään ja ovat näin pois vaihtoehtoisesta rahan käytöstä, kuten kuluttamisesta.
– Vaarana on, että veroja korottamalla talouden kasvu hidastuu, eivätkä verotulot kasva toivotulla tavalla. Lopputulos voi olla, että korkeammat verot eivät auta ja joudutaan kuitenkin leikkaamaan menoja, Sorjonen toteaa.
Tilanne on monella tapaa vaikea, taloustieteen professori Österbacka muistuttaa.
– Veronkorotukset yleensä vaimentavat talouden kasvuvauhtia, joten Suomen tilanne on aika karmea.
Esimerkki: Arvonlisäveron korottaminen ei ole helppo juttu
Veroratkaisuissa ei ole mitään helppoa, kun tarkoitus on etsiä kaikkia hyödyttävää ratkaisua. Taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi muistuttaa, että kaikilla keinoilla on haittavaikutuksia. Toisella puolella vaakakupissa taas ovat verotulojen saanti ja hyvinvointipalveluiden rahoitus.
Esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) väläytti pari viikkoa sitten arvonlisäveron nostoa mahdollisena vaihtoehtona. Asiantuntijat löytävät ratkaisuehdotuksesta plussia ja miinuksia, joiden paino vaakakupissa riippuu näkökannasta.
Iso plussa olisi se, että alvin suhteellisen pienellä korotuksella saisi helposti paljon lisää verotuloja. Vuonna 2022 arvonlisäverot kattoivat yli 20 prosenttia valtion verotuloista, siis liki 25 miljardia.
Voit tarkastella erilaisia kulutusveroja ja niiden osuutta alla olevasta grafiikasta.
Toisaalta taas kalliimmat tuotteet ja palvelut voivat vähentää kulutusta.
Arvonlisävero on kulutusvero, joka koskee kaikkia, myös pienituloisia. Esimerkiksi SAK:n Ilkka Kaukoranta huomauttaa, että nykyisten hallituksen toimien kanssa pienituloisen talous voisi kokea liian monta kolausta, jos arvonlisäverokin nousisi.
Erityisesti elintarvikkeiden alvin nostamisen kohdalla moni asiantuntija nostaa esiin sen, että korotus kurittaisi eniten pienituloisia.
On selvää, että hallituksella on edessään hankala päätös, jos asiantuntijoidenkin näkemykset ovat kaukana toisistaan.
7.2. klo 20.18. Korjattu jutun toista kappaletta, jossa luki aiemmin virheellisesti, että hallitus on pitänyt veronkiristykset poissa keinovalikoimistaan. Orpon hallitus on jo esimerkiksi kiristänyt asuntokaupan verokohtelua ensiasunnon ostajien kohdalla.
Löytävätkö asiantuntijat yhteisen linjan? Keskiviikkoillan A-studiossa vieraina professori Niku Määttänen, Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen ja Evan johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
A-studio TV1:llä ja Yle Areenassa kello 21.05.