Kaivosyhtiöltä korvauksia vaatineet kiinteistönomistajat ovat edelleen ilman vastauksia Sastamalassa.
Ylin oikeusaste hyväksyi yli kymmenen vuotta käsitellyn malmirikastamon ympäristöluvan tammikuussa. Sekään ei pystynyt sanomaan, pitääkö rannanomistajille maksaa korvauksia vai ei.
Pallo siirtyi taas takaisin aluehallintovirastoon, josta lupaprosessi lähti käyntiin alun perin jo vuonna 2011. Korkein hallinto-oikeus (KHO) vaati kaivosyhtiö Dragon Miningia toimittamaan aville lisäselvityksiä.
Kaksi rikastamon lähialueen asukasta syyttää kaivosyhtiötä muun muassa alueen virkistyskäytölle aiheutuvasta haitasta ja kiinteistöjen arvon alenemisesta.
Toinen kiinteistönomistajista vaatii Dragon Miningilta korvauksia runsaat 421 000 korkoineen, toinen 184 000 euroa.
Vahinkoja pitää selvittää lähes 30 vuoden ajalta
Korkein hallinto-oikeus hyväksyi Sastamalan Stormin malmirikastamon ympäristöluvan 22. tammikuuta.
KHO teki lupaan monia muutoksia. Samalla se vaati, että Dragon Miningin pitää tehdä aluehallintovirastolle selvitys vahingoista, joita rikastamon toiminta on mahdollisesti aiheuttanut Sastamalan Rautaveden Evonlahden virkistys- ja muulle käytölle korvauksia vaatineiden asukkaiden kannalta. Kaivosyhtiön pitää arvioida mahdollisia vahinkoja vuodesta 1996 lähtien.
Aiemmin sekä avi että Vaasan hallinto-oikeus olivat hylänneet korvausvaatimukset. KHO kumosi päätökset tältä osin.
Kaivosyhtiö pitää rikastamon vaikutusta vähäisenä
Kaivosyhtiö Dragon Mining aikoo tehdä lisäselvityksiä rikastamon toiminnan vaikutuksesta lähivesistöön.
Yhtiön Pohjoismaiden operatiivinen johtaja Petteri Tanner kertoo, että toiminnan päästö- ja ympäristövaikutusten tarkkailua on tehty ulkopuolisen asiantuntijan laatiman ja viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.
– Tarkkailutietojen perusteella rikastamoalueen vesien vaikutus Rautaveden laatuun on vähäinen. Tästä huolimatta olemme sitoutuneet selvittämään asiaa lisää, Tanner sanoo.
Tannerin mukaan yhtiö osasi odottaa, että KHO muuttaa lupaehtoja. Yhtiö katsoo, että uusi lupa antaa varmuuden laitoksen toiminnalle.
– Teemme nyt KHO:n päätöksen mukaiset tutkimukset ja selvitykset täyttääksemme luvan vaatimukset, Tanner sanoo.
Oikeus hyväksyi korotuksen kapasiteettiin
KHO vaatii muun muassa arviointia jatkotoimista, joita on tehtävä rikastamon vesienhallinnan saattamiseksi kokonaisuudessaan suljettuun vesikiertoon. Lisäksi kaivosyhtiön pitää tarkastella lisätoimenpiteitä, joilla hulevedet ja luonnonvedet voidaan eristää entistä tehokkaammin rikastushiekka-altaasta ja rikastamon vesienhallintajärjestelmistä.
Oikeus myönsi luvan käsitellä rikastamossa enintään 300 000 tonnia malmia vuodessa.
Kaivosyhtiö nosti rikastamossa käsitellyn malmimäärän noin 300 000 tonniin jo vuosia sitten. Esimerkiksi vuonna 2022 se käsitteli vuosiraporttinsa mukaan rikastamossa jopa lähes 325 000 tonnia malmia.
Pirkanmaan ely-keskus on hyväksynyt aiempaa korkeamman määrän, koska sen mukaan lisäys ei ole olennaisesti vaikuttanut päästömäärän kasvuun.
Metalli- ja sulfaattikuormitusta lähivesistöihin
Rikastamotoiminnan aiempi, tähän saakka voimassa ollut ympäristölupa oli myönnetty siten, että toiminta perustui pääasiallisesti suljettuun vesikiertoon. Tästä huolimatta rikastamotoiminnasta oli KHO:n mukaan johdettu toistuvasti ympäristöön jätevesipäästöjä muutoinkin kuin vain poikkeuksellisissa tilanteissa.
Päästöt olivat näkyneet metalli- ja sulfaattikuormituksena lähivesistöissä.
Tanner sanoo, että vesipäästöt on käsitelty asianmukaisesti, ja toiminta on ollut voimassa olevien lupien mukaista.
Valvoja: vettä on ollut pakko juoksuttaa ympäristöön
Rikastamon toimintaa valvoo Pirkanmaan ely-keskus. Ylitarkastaja Vesa Hyvärinen sanoo, että heillä ei ole ollut mitään mahdollisuuksia vaatia sitä, että yhtiö ei juoksuttaisi vettä ympäristöön.
– Siellä on 35 hehtaarin suuruinen rikastushiekka-alue kierrossa mukana. Sateet tulevat alueella joka vuosi sellaisina aikoina kuin tulevat, ja sulamisvedet keväällä.
Hyvärinen katsoo, että suljetun kierron kannalta tilanne on melko hankala, koska luonnonvesiä tulee automaattisesti jatkuvasti lisää.
Ylitarkastaja sanoo, että edes rikastamon toiminnan pysäyttäminen ei lopettaisi nikkelipäästöjä vesistöön. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että nikkeliä on rikastamon vanhan toiminnan rikastushiekassa, jota on nykyisen rikastushiekan alla.
Hyvärisen mukaan selvitysten perusteella nykyisen rikastushiekan kertyminen vanhan rikastushiekan päälle voi itse asiassa vähentää nikkelikuormitusta vesistöön. Nykyisessä rikastushiekassa ei ole nikkeliä.
Dragon Mining rikastaa Sastamalassa Huittisten Jokisivun kaivoksen kultamalmia. Aiemmin rikastamolla käsiteltiin myös Oriveden ja Valkeakosken kaivosten malmia.
Rikastamo siirtyi Polar Miningille eli nykyiselle Dragon Miningille yrityskaupalla vuonna 2003. Samalla yhtiölle tulivat Oriveden ja Huittisten kaivokset.
Poliisi on pitkään tutkinut Oriveden kaivoksesta paljastunutta luvatonta kaatopaikkaa törkeänä ympäristön turmelemisena.
Katso keväällä 2023 kuvatulta videolta, millaisia asioita poliisi on selvittänyt Oriveden kaivoksen kaatopaikkaan liittyen: