Omia kykyjään ei välttämättä ymmärrä ennen kuin kokeilee uusia asioita, ja jostakin piirteestä voi olla hyötyä yllättävässä paikassa. Tämä ajatus hiipii väistämättä mieleen entisen erikoisjoukkojen sotilaan ja pelastus- ja turva-alan huippuammattilaisen Janne Lehtosen tarinaa kuunnellessa.
Erikoisjoukot- ja Amazing Race -ohjelmista tuttu Lehtonen on tehnyt suomalaisittain harvinaisen ja hurjia tilanteita sisältäneen uran merivoimien erikoisjoukoissa taistelusukeltajana ja tarkka-ampujana. Operaatiot suuntautuivat Somaliaan ja Afganistaniin.
Armeijauran jälkeen Lehtonen perusti erikoisjoukoissa palvelleiden kollegojensa kanssa turvallisuusalan yrityksen, joka on vienyt häntä muun muassa eri maihin Afrikassa. Hän on ehtinyt sen lisäksi toimia tatuointiartistina, palo- ja pelastustehtävissä Helsingin kaupungilla ja Finavialla sekä sen ohessa nyt myös kuntosaliyrittäjänä.
Hulivili taiteilija
Lehtonen kuvailee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Vantaan Hakunilassa vauhdikkaaksi, eikä se välttämättä ilmennyt aina positiivisella tavalla. Hulivili nuori mies päätyi yläkoulussa tarkkailuluokalle. Yhdestä asiasta hän piti kuitenkin nuoruuden turbulenssissa ja kaveriporukan harrastuksista poiketen kiinni. Se oli piirtäminen.
– Kävin junnusta saakka lähes parikymppiseksi taidekouluja, joissa opeteltiin eri tekniikoita. En tiedä, mistä tämä taipumus on peräisin, kumpikaan vanhemmistani ei ole erityisen taiteellinen.
Ryhtiliike tarkkikselta lukioon tapahtui silloisen tyttöystävän, nykyisen vaimon ansiosta. Perustelu oli sykähdyttävä.
– Halusin hänen kanssaan samaan kouluun.
Erityispiirteenä keskittymiskyky
Lukion jälkeen Lehtonen haki Taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan graafista suunnittelua. Kun koulun ovet eivät vielä auenneet, hän lähti suorittamaan asepalvelusta. Ja jäi sille tielle.
– Hain inttiaikana pelastusopistoon ja taistelusukeltajaksi. Pääsin molempiin ja valitsin siinä kohdassa erikoisjoukkouran, missä helikopterit lentävät ja pyssyt paukkuvat. Silloin kirkastui toden teolla, mitä haluan työurallani tehdä.
Lehtonen on Suomen armeijan ensimmäisiä erikoisjoukkoyksikön sotilaita, sillä sitä oltiin juuri perustamassa, kun hän oli mukana taistelusukeltajakoulutuksessa 2000-luvun alkupuolella.
”Mietin, että koulutus on pakko läpäistä, jotta pääsen mukaan ryhmään.”
Erikoisjoukkojen kehitys on Lehtosen mukaan ollut huimaa ja yhteistyötä on tehty alusta asti Nato-maiden sekä USA:n Navy Sealien kanssa.
– Vaikka meitä on pienempi porukka, osaamisessa olemme samalla tasolla. Erikoisjoukot on monitoimityökalu, jonka voi lähettää mitä moninaisempiin tilanteisiin. Suomalaiset eroavat ehkä vain siinä, että olemme enemmän nöyriä kuin uhoajia.
Lehtonen arvelee, että piirtämiseen liittyvä rauhallisuus ja totaalinen uppoutumiskyky hetkeen on auttanut sotilaskoulutuksessa ja kovissa paikoissa.
– Toiminnan hetkellä täytyy vain luottaa koulutukseen ja siihen, mitä on harjoiteltu, sekä pyrkiä toimimaan mahdollisimman keskittyneesti.
Taiteellista lahjakkuuttaan Lehtonen on toteuttanut aikuisiällä tatuointiartistina.
Erikoisjoukoissa kysytään kanttia
Erikoisjoukkojen koulutus tähtää kiperissä tilanteissa selviytymiseen. Fysiikan täytyy olla epäilemättä timanttisessa kuosissa, mutta niin myös henkisen puolen.
– Koulutuksen tavoitteena on henkisen kapasiteetin kasvattaminen. Tarvitaan sitkeyttä ja sisukkuutta. Jo pääsykokeissa karsitaan jyvät akanoista. Testataan esimerkiksi sitä, pystyykö suoriutumaan sellaisessa tilanteessa, jossa on paha olla hapen vähyyden tai kylmyyden vuoksi.
Fobioita ei parane olla tai ne täytyy pystyä selättämään. Lehtonen myöntää itse kärsineensä korkean paikan kammosta. Laskuvarjolla hyppääminen tuntui täysin luonnottomalta.
– Mutta ei siinä auttanut, kun ukkoja meni aukosta ulos. Perästä oli mentävä, Lehtonen hymähtää.
Vaikka tiettyjä piirteitä ihmisistä haetaankin, on erikoisjoukoissakin Lehtosen mukaan erilaisia persoonia, vetäytyvämpiä ja sosiaalisempia.
– Olemme kuitenkin huomanneet, että yhteistä kaikille on kova tarve tehdä paljon asioita. Tykkäämme siitä, että tapahtuu. Sitäkin olemme tosin pohtineet, onko tarve ollut jo ennen erikoisjoukkoja vai onko se syntynyt palveluksen myötä.
Puhuminen on kultaa
Sekä sotilas- että pelastustehtävät koettelevat kehon lisäksi mieltä. Tilanteita ei ole hyvä jäädä kelaamaan yksin.
– Ihminen, joka ei tunne mitään, ei ole kokenutkaan mitään. Mutta ajattelen, että mitä enemmän on kokenut sitä paremmin tilanteita pystyy käsittelemään. Eikä asioista koskaan voi jutella liikaa.
Sekä sotilas- että pelastusammateissa on järjestelyt asioiden purkamiseen, erityisesti puolustusvoimien systeemiä Lehtonen kehuu.
– Erikoisjoukkojen tehtävissä niin sanottu debriefing ja defusing pidetään aina. Siinä käydään läpi, mitä kukakin on tuntenut eri hetkillä. Pääasiassa ei välttämättä ole edes itse toiminta vaan tunnepuoli.
Pelastustehtävissä sukelletaan veden sijaan useimmiten savussa. Aikaisemmin uralla Lehtosen piti kamppailla korkeanpaikankammoaan vastaan katoille kiivetessä.
Purettavaa on riittänyt. Afganistanin aikaa Lehtonen kuvailee raastavaksi.
– Odottelimme, että jotakin tapahtuu ja reagoimme tilanteisiin. Näitä olivat esimerkiksi vihollisen tuliylläköt. Ryhmämme ajoi useamman kerran myös tienvarsipommiin. Stressitasot olivat jatkuvasti korkealla ja vihan tunne kasvoi hetki hetkeltä. Kotiin palataan suoraan tällaisesta tilanteesta tyhjän päälle, joten keskusteleminen oli tärkeää.
Lehtonen on ollut myös turvaamassa ruokakuljetuksia Somaliaan ja ottanut kiinni merirosvoja, kun Atalanta-operaation puitteissa tarkastettiin aluksia salakuljetusten varalta.
Lähipiiri tiesi tehtävistä, mutta heillekään ei ollut mahdollista kertoa kaikkea. Raamikas seurue kiinnitti kuitenkin yhdessä liikkuessaan huomiota.
– Välillä jengi kävi kyselemässä, keitä olemme. Päätimme kertoa, että olemme puolustusvoimien välinetoimittaja ja testaamme heille suksia. Eihän se aina läpi mennyt, mutta pysyimme tarinassa, Lehtonen nauraa.
Janne Lehtonen on vieraana suorassa Puoli seitsemän -lähetyksessä perjantaina 9.2. TV1 ja Yle Areena alkaen klo 18.30.