Lempäälän lukiossa järjestettiin keskiviikkona varjovaalit. Lukiolaisten mielestä varjovaalit ovat rennommat kuin oikeat presidentinvaalit, mutta eivät ne pelkkää leikkiä ole.
– Tämä on tosi hyvää harjoitusta kaikille. Vaikka ei pääsisi oikeissa vaaleissa äänestämään, niin näkee, miten tämä prosessi toimii, sanoo lukiolainen Aleksi Saulamaa.
Lukiolaisista vain osa on ikänsä puolesta äänioikeutettuja presidentinvaaleissa, joten varjovaaleissa myös nuoremmat pääsevät harjoittelemaan äänestämistä ja pohtimaan poliittisia näkemyksiään.
Hilkka Ylikuljun mielestä on kiinnostavaa nähdä, mitä oman lukion oppilaat ajattelevat presidenttiehdokkaista ja kuka olisi Lempäälän lukion presidentti.
– On ilo nähdä, kuinka moni nuori on oikeasti kiinnostunut politiikasta. Niitäkin on, jotka eivät ole kiinnostuneita, mutta aika moni on ottanut tosi paljon selvää asioista, Ylikulju sanoo.
Nuoret saavat politiikasta tietoa Tiktokista ja vaalitenteistä
Lukiolaiset ovat katsoneet presidentinvaalitenttejä televisiosta, käyttäneet vaalikoneita ja lukeneet uutisartikkeleita saadakseen tietoa äänestyspäätöksen tueksi.
Nuoret ovat keskustelleet politiikasta myös kavereiden ja perheenjäsenten kanssa.
– Isän ja isosiskon kanssa ollaan puhuttu paljon ja katsottu vaalitenttejä yhdessä, Aleksi Saulamaa kertoo.
Presidentinvaalit ovat näkyneet myös Tiktokissa. Hilkka Ylikuljun mukaan ehdokkaat yrittävät rentoa ja nuoria lähestyvää tyyliä Tiktokissa.
– Molemmilla presidenttiehdokkailla on tosi erilaiset Tiktokit, mutta ehdottomasti siellä yritetään vedota nuoriin, Ylikulju sanoo.
Matilda Alajoki pitää ehdokkaiden aktiivisuutta Tiktokissa hyvänä asiana, mutta pohtii myös ovatko ehdokkaat menneet Tiktokiin vain vaalien takia.
– Sosiaalinen media on tosi tärkeää nyky-yhteiskunnassa. Sen ymmärtää, että politiikkaa pyritään luomaan Tiktokissa ja on aika upeaa, että sinne saadaan asioita, joista kaikki eivät ole tietoisia.
Politiikka kiinnostaa nuoria aiempaa enemmän
Lempäälän lukion varjovaalit on osa Puhutaan politiikkaa -kurssia, joka järjestetään aina vaalien aikaan. Lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Jarmo Lehtinen on huomannut, että nuorten kiinnostus politiikkaan on kasvanut viime vuosina.
– En tiedä johtuuko se siitä, että poliitikot ovat menneet someen vai onko viime vuosina vain tapahtunut niin paljon, että se on herättänyt nuorten kiinnostuksen.
Opiskelijat ovat niin valveutuneita, ettei Lehtisen tarvitse enää yhtä ponnekkaasti perustella heille, miksi yhteiskunnalliset asiat ovat tärkeitä.
Lehtisen mukaan nuoria ei ole otettu oikealla tavalla huomioon presidentinvaaleissa.
– Olisin halunnut kuulla paljon enemmän positiivisista tulevaisuudenkuvista ehdokkailta. Käy jopa vähän heitä sääliksi, kun he ovat joutuneet maalaamaan kauhukuvia ja miettimään, miten myrskyn keskellä purjehtii.
Lehtinen haluaa pitää huolta mielenterveydestään ja näyttää sillä positiivista esimerkkiä nuorille.
– Jos uskallan itse olla optimistinen ja kykenen suhtautumaan tulevaisuuteen hyvin, niin uskon sen käyvän puheistani ilmi, vaikka ympärillä onkin tosi ahdistavia asioita.
Äänestyspäätös ei ollut helppo
Matilda Alajoki pääsi 18 vuotta täyttäneenä äänestämään myös oikeissa presidentinvaaleissa. Omaa ehdokasta sai etsimällä etsiä, mutta lopulta sopiva löytyi.
– En ollut heti valmis äänestämään jotain erityistä ehdokasta.
Hilkka Ylikulju saavuttaa täysi-ikäisyyden vasta myöhemmin tänä vuonna, joten hän sai äänestää vain lukion omissa vaaleissa. Äänestyspäätös ei ollut hänellekään aivan itsestäänselvä.
– Ehdokkaat ovat aika samanlaisia. Pitää etsiä paljon tietoa ennen kuin äänestää, Ylikulju sanoo.
