Hyvinvointialueiden omavalvonnassa on käynyt ilmi, että lain vaatimia opiskeluhuollon psykologipalveluja ei ole saatavilla suuressa osassa Suomea.
Lakisääteinen palvelu ei toteudu Etelä-Karjalankaan esi- ja perusasteella, eikä toisella asteella.
Kokonaistarpeesta Etelä-Karjalan hyvinvointialueella koulupsykologityöstä toteutuu esi- ja perusasteella lähes 50 prosenttiam ja toisen asteen opiskeluhuollon psykologityöstä lähes 70 prosenttia lakisääteiseen mitoitukseen nähden.
Imatralla tilanne on huomattavasti parempi kuin Lappeenrannassa. Esi- ja perusasteella Imatralla toteutuu koulupsykologityöstä lähes 80 prosenttia, ja Lappeenrannassa toteutuu reilu 30 prosenttia.
Tilanne on melko hyvä myös esimerkiksi Ruokolahdella ja Taipalsaarella, joissa opiskeluhuollon psykologipalveluja on saatavilla tarpeen mukaan täysimääräisinä.
Ostopalvelut paikkaavat vajetta
Suomen psykologiliitto tiedusteli joulukuussa 2023 jokaiselta Suomen aluehallintovirastolta, millä tavoin ne noudattavat opiskeluhuollon psykologipalveluja koskevaa lainsäädäntöä, ja varmistavat noudattavansa laissa määriteltyjä, sitovia määräaikoja ja mitoituksia.
Etelä-Karjalasta puuttuvien psykologien työtä paikataan konsultoivien psykologien sekä koulukuraattorien palveluilla.
– Erilaiset tutkimukset on kilpailutettu hankinnan kautta ja ostamme ne yksityisiltä palvelutuottajalta, kertoo perhepalvelujen johtaja Sirkka Pennanen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.
Laki toteaa yksiselitteisesti, että yhtä psykologia kohti saa olla enintään 780 opiskelijaa. Töissä olevilla psykologeilla tämä mitoitus toteutuu Etelä-Karjalassa, eli heidän vastuullaan ei ole tämän enempää opiskelijoita.
Kanteluja Etelä-Karjalassa ei ole opiskeluhuollon psykologien vajeen takia tehty.
Hakijoita ei ole
Sirkka Pennanen kertoo, että tavoitteena on saada oppilas- ja opiskelijamäärät alle lakisääteisen mitoituksen.
– Meille on yritetty koko ajan rekrytoida opiskeluhuollon psykologeja, mutta hakijoita avoimiin tehtäviin on ollut vähän tai ei lainkaan. Tilanne on sama eri puolilla Suomea, Pennanen harmittelee.
Hän kertoo, että opiskeluhuollon psykologipalvelujen työnantajanäkyvyyttä on vahvistettu yhdessä rekrytointitiimin kanssa.
– Aktiiviset toimet rekrytoinnin vahvistamiseksi ovat olleet jatkuvia, ja HR-tiimin vahvistuksen myötä ne ovat tiivistyneet erityisesti nyt alkuvuodesta, Pennanen kertoo.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue kouluttaa sosiaalityöntekijän tehtäviin esimerkiksi sosionomeja yliopiston avoimen väylän kautta, mutta opiskeluhuollon psykologin tehtävään samanlaista koulutusmahdollisuutta ei ole.