Asuntolan alimman kerroksen huoneen nurkassa pauhaa televisio.
Kansanedustajat kahvittelevat kattokruunujen alla kevätistuntokauden alkamisen kunniaksi helmikuisena päivänä.
Nuoripari on pötkötellyt yhteen vedetyissä sängyissään.
– Tämä on ihan kiva huone, kun tästä näkee ulos, mutta ei sisälle, paitsi illalla, jos on valot päällä, Jenna esittelee huonetta.
32-vuotias Jenna on ollut asunnoton kesästä lähtien, kymmenen vuotta vanhempi Juha pari vuotta. Pariskunta on asunut tilapäismajoitusyksikkö Tuvassa Helsingin Pasilassa muutaman kuukauden.
– Tämä on ihan kärkipään palvelua, mitä asunnottomille on tarjolla. Meillä on oma huone, vessa ja jääkaappi, Juha kehuu.
Jenna ja Juha esiintyvät etunimillään aiheen arkaluontoisuuden takia.
Heillä on vetämässä hakemus omaan, tuetun asumisen kotiin.
– Haaveena on, että pääsemme muuttamaan pois täältä yhteiseen kotiin ja saisin tavata lapsiani omassa kodissani, kertoo Jenna.
Jennan 3- ja 5-vuotiaat lapset asuvat sijaisperheessä, joita Jenna tapaa säännöllisesti.
Vielä muutamaa kuukautta aiemmin Jennankin yöpaikka piti joka ilta etsiä uudelleen.
Kaverit, tutut ja puolitutut ottivat heidät useimmiten yöksi. Ulkonakin tuli vietettyä kesällä öitä, jottei tarvinnut mennä Hietalahden hätämajoitusyksikköön.
– Siellä oli ihan hirveää, Jenna muistelee.
Nyt on rauhallista: ei tarvitse pelätä, että heräisi yöllä kenenkään huutoihin käytävässä.
– Itse olen sohvasurffaillut frendien sohvilla enemmän, kertoo Juha.
Vuokrarästit ja häädöt lisääntyvät entisestään
Tiistaina julkaistut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran kokoamien tietojen mukaan kaduilla asuu yhä lähes 900 ihmistä.
Jennan ja Juhan tavoin erilaisissa asuntoloissa asuvien määrä on lisääntynyt.
Kokonaisuudessaan asunnottomuus on vähentynyt hieman, mutta sen pelätään lähtevän uudelleen nousuun sosiaaliturvan leikkausten takia.
Asumistukien leikkaus ja toimeentulotuen saamisen ehtojen kiristäminen huhtikuussa lisäävät asiantuntijan mukaan vuokrarästejä, häätöjä ja asunnottomuutta.
Häädöt ovat lisääntyneet jo viime vuosien aikana.
Asumistuet pienenevät eniten Helsingissä. Toimeentulotuen ehtoja kiristetään siten, että asumisen omavastuuosuus kasvaa.
Tuen saajan on etsittävä edullisempi asunto määrätyssä ajassa: jos halvempaa asuntoa ei löydy, erotus jää toimeentulotuen saajan maksettavaksi.
– Halvempia asuntoja ei Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla välttämättä löydy, sanoo palvelupäällikkö Jussi Lehtonen Vailla vakinaista asuntoa ry:stä.
Pienituloisilla ja työttömillä menee siis entistä enemmän rahaa vuokraan samaan aikaan kun asumistuki pienenee.
Yksin elävät miehet ja esimerkiksi matalapalkkaiset palvelualojen työntekijät ovat Lehtosen mukaan suurimmissa vaikeuksissa leikkausten takia.
– Palvelualan työntekijöillä ei ole etätyömahdollisuutta, eivätkä he voi esimerkiksi vuorotöiden takia käydä töissä Nurmijärveltä tai Lahdesta, hän selittää.
Leikkausten lisäksi kohtuuhintaisten asuntojen, kuten Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen ennätykselliset vuokrankorotukset uhkaavat ajaa myös perheitä muuttamaan pienempiin asuntoihin.
Kysynnän kasvaessa vuokrat saattavat lähteä kovaan nousuun myös yksityisillä vuokramarkkinoilla, mikä voi lisätä maksuvaikeuksia ja asunnottomuutta.
– Vaarana on, että pidemmällä aikavälillä myös kadulla elävien asunnottomuus lisääntyy.
”Olen tuntenut itseni aika mitättömäksi”
Jennan ja Juhan huonetta kerrosta alempana imurin varressa huhkii Heikki Pelkonen.
Hän on siivoamassa huonettaan.
– Täällä pitää itse siivota. Jos ei pidä huonettaan kunnossa, voi joutua lähtemään, hän kertoo.
Pelkonen on koristellut huoneensa keikkajulisteilla. Ikkunalaudalla lojuu Rolling Stonesista kertova kirja. Patterin ja seinän välistä kurkistavat hopean väriset maiharit.
– Nukkumaan mennessä tulee luettua aina pari-kolmekymmentä sivua, hän kertoo.
Viina on vienyt työpaikan ja asunnot: miehellä on 30 vuoden kokemus asunnottomuudesta.
– Peiliin katsomalla syy yleensä asunnottomuuteen löytyy, Pelkonen sanoo.
Hänen mukaansa nykyään asunnottomille on enemmän palveluita kuin aikaisemmin ja asunnon voi saada helpommin, jos on itse aktiivinen.
Tosin hän kertoo näkevänsä kaduilla aiempaa enemmän nuoria, parikymppisiä kodittomia.
Pelkosen päivät kuluvat kirjastossa, lukiessa ja juopotellessakin.
Pitkäaikainen seurustelukumppani joutui muuttamaan asuntolasta pois. Nyt he tapaavat muualla.
– Asunnottomuus oli aluksi hirveää. Ensimmäinen päivä on hirressäkin se pahin, hän veistelee.
Mies vakavoituu miettimään, miltä on tuntunut jäädä vuosikymmeniksi ilman paikkaa minne mennä.
Hän tuntee olleensa aina vähän jonkun tiellä: milloin hänet on ajettu pois rappukäytävistä, milloin hän on joutunut siirtämään teltan paikkaa metsiköiden reunamilla.
– Olen tuntenut itseni aika mitättömäksi, elämää paljon nähnyt mies miettii.
Kymmenen kuntaa, joissa on eniten asunnottomia:
Taulukkoa ladataan
”Meilläkin on unelmia ja haaveita”
Pelkosen yläpuolella Jennan kanssa majoittuva Juha kertoo saaneensa motivaatiota hoitaa asiansa kuntoon, kun hän tapasi naisen kesällä.
– Kun oli vain itsestään vastuussa, oli helpompi elää ”hällä väliä” -asenteella.
Hän näyttää ihan tavalliselta mieheltä siististi leikattuine hiuksineen ja huppareineen.
– Haluaisin hälventää stigmaa, joka liittyy asunnottomiin, hän sanoo.
Juha kertoo, ettei hänestä helposti huomaa hänen kodittomuuttaan.
– Kun se tulee puheeksi, huomaa, että ihmiset vähän kavahtavat. Jengi miettii, että mitäköhän tuo on sössinyt ja jotain vikaa hänessä varmaan on.
Jenna lisää, että asunnottomuus ei ole aina ihmisen oma syy. Hän itse kertoo joutuneensa asunnottomaksi eron takia.
Juha haluaisi palata työelämään huoltomiehen hommiin.
– Olemme ihan normaaleja ihmisiä. Meilläkin on omat haaveemme ja unelmamme, Juha sanoo.