Tuoreen ruotsalaisselvityksen mukaan Pohjois-Ruotsin hankkeet voisivat kaksinkertaistaa sähkön hinnan Suomessa vuoden 2018 tasosta.
Taloustieteilijä David Sundénin raportin mukaan Pohjois-Ruotsiin suunnitelluista investoinneista jo neljä suurta hanketta kasvattaisi sähkön kulutusta lähivuosina jopa kymmenillä terawattitunneilla. Sundén arvioi, että se voisi nostaa sähkön hintaa rajusti niin Pohjois-Ruotsissa kuin naapurimaissakin.
Erikoisena ratkaisuna voinee pitää sitä, että Sundén käyttää hintamallinnuksensa lähtövuotena vuotta 2018, jolloin sähkö oli selvästi halvempaa kuin sen jälkeisinä vuosina.
Raportissa käsitellään kaivosyhtiön LKAB:n, teräsyhtiö SSAB:n, teräsyhtiö H2 Green Steelin ja lannoiteyhtiö Fertiberian suunnitelmia. Raportista on Suomessa aiemmin kertonut muun muassa Helsingin Sanomat.
Kysyimme asiaa kolmelta suomalaiselta energia-asiantuntijalta. Kaksi heistä pitää epätodennäköisenä Suomen sähkön tuntuvaa kallistumista. Yksi arvioi, että naapurimaan muutoksilla on ainakin väliaikaista vaikutusta Suomeen.
”En olisi huolissani”
Energia-alan yrityksiä edustavan Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää ruotsalaisraportin tulokulmaa sekä oletuksia ja laskentamalleja jossain määrin erikoisina, jopa ristiriitaisina. Hänen mukaansa raportin tarkoitus on lähinnä kyseenalaistaa Ruotsin isojen teollisten investointien mittaluokkia.
– En olisi huolissani Suomen sähkön hintatasosta Sundénin raportin perusteella. Suunniteltujen investointien lisäsähkön tarve on suurta, mutta vuoteen 2030 mennessä kuitenkin hallittavissa oleva. Pohjois-Ruotsi on tällä hetkellä erittäin yliomavarainen sähkön suhteen.
Leskelä huomauttaa, että niin Suomessa kuin Ruotsissakin on mahdollista lisätä puhdasta sähköntuotantoa tuntuvasti.
”En pidä hinnannousua todennäköisenä”
Myös kantaverkkoyhtiö Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä pitää raportin johtopäätöksiä osin yllättävinä, eikä hän usko hintojen nousevan Suomessa.
– En pidä hinnannousua todennäköisenä. Päinvastoin Suomeen ennakoidaan yhtä Euroopan edullisinta sähkön hintaa. Olennaista tietysti on, että sähköntuotantokapasiteetti kasvaa samaa tahtia kulutuksen kanssa, Heikkilä sanoo.
Heikkilän mukaan tämä edellyttää muun muassa vakaata toimintaympäristöä ja sujuvia luvituskäytäntöjä.
– Me näemme tärkeäksi sen, että tuulivoimarakentaminen Itä-Suomessa mahdollistuisi. Pitäisi löytää sellainen ratkaisu, joka sovittaa yhteen maanpuolustuksen ja sähköntuotannon tarpeet.
”Voi tulla suuriakin hintavaikutuksia”
Energiakysymyksiin perehtynyt tutkija, työelämäprofessori Iivo Vehviläinen Aalto-yliopistosta katsoo, että Ruotsin ratkaisut vaikuttavat Suomeenkin.
– Ymmärrän hyvin, että sieltä voi tulla aika suuriakin hintavaikutuksia. Ei ole mitenkään yllättävää, että jos tulee merkittävästi enemmän kysyntää, sillä olisi hintavaikutus.
Joutuvatko suomalaiset ruotsalaisyritysten uusien investointien maksajiksi?
– Kyllä on selvää, että Suomessa ollaan aika pitkälle riippuvaisia yhteyksistä naapurimaihin ja myös naapurimaiden hintatasot vaikuttavat. Välillä on hyödytty niistä, välillä nähdään korkeita hintoja. Pitkällä aikavälillä näyttää kuitenkin selvältä, että hintaerot eri alueiden välillä tasapainottuvat.
Vehviläisen mukaan siirtymäkaudella eli fossiilisista polttoaineista luovuttaessa hinta voi vaihdella ja edessä voi olla hetkellisiä tai tilapäisiä hintapiikkejä. Hän kuitenkin arvioi hintojen ajan mittaan tasaantuvan.