Elokuvat ja sarjat muuttuvat lähivuosina isostikin, ennustavat Ylen haastattelemat alan tuottajat. Väkivallalla ja seksillä on jo shokeerattu riittämiin, eivätkä valkoisen heteromiehen seikkailut enää kiinnosta entiseen tapaan.
Oikeastaan muutos on jo alkanut. Siitä kertovat Ilkka Hynninen ja Jukka Helle.
Ilkka Hynninen on ICS Nordic -tuotantoyhtiön toinen perustaja ja Aito Median entinen toimitusjohtaja. Hän on tuottanut sellaisia sarjoja kuin Koskinen, Pirjo ja Sinkut paljaana. Jukka Helle on Solar Films -elokuvayhtiön toimitusjohtaja ja vastaava tuottaja. Hän on tuottanut muun muassa Vares-elokuvia, Kummeleita ja tuoreen Myrskyluodon Maija -elokuvan.
1. Helppoa ja kevyttä viihdettä
Yleisöille tarjoillaan aiempaa kevyempiä sisältöjä, jotka sopivat mieluusti koko perheelle, ennustaa Ilkka Hynninen. Sellaista on hänen mukaansa esimerkiksi cosy crime eli kevyt jännitys, joka sisältää perinteisiä dekkareita vähemmän raakuuksia ja seksiä. Hän povaa uutta nousua myös komedialle.
Sisällöt kevenevät suoratoistopalvelujen rahaongelmien myötä. Monet palvelut ovat leikanneet sisällöistään rankalla kädellä, ja osa ottaa mukaan mainoksia.
Jäljelle jäävät suurelle yleisölle helpot sisällöt, jotka eivät shokeeraa ja joiden välissä on helppo mainostaa.
– Paloittelumurhan jälkeen on hankala mainostaa ketsuppia, Hynninen sanoo.
2. Seksi ja väkivalta vähenevät
Raju väkivalta ja ylenpalttinen seksi vähenevät, koska niitä ei enää haluta nähdä, sanoo Ilkka Hynninen.
Jukka Helle on arviossaan varovaisempi. Silti hänkin uskoo, että määrä tuskin ainakaan lisääntyy, sillä ääripäässä on jo käyty.
– Väkivalta ja seksi eivät tuo enää shokkiarvoa, Hynninen summaa.
Trendistä kertoo myös viimevuotinen tutkimus. Sen mukaan melkein puolet Z-sukupolven edustajista ajattelee, että valtaosa sarjojen ja leffojen juonista ei kaipaa seksiä.
Seksin ja väkivallan välttely liittyy mainostajien ja suurten yleisöjen kosiskeluun. Toisaalta taustalla on Hynnisen mukaan vakavampikin puoli. Kun uutisista näkyy raakuuksia ja sotaa, niitä ei haluta viihteeltä.
3. Hahmot monipuolistuvat
Elokuvissa ja sarjoissa seikkailee aiempaa monimuotoisempi joukko hahmoja. Siitä haastateltavat ovat yhtä mieltä. Ruudussa nähdään erilaisia sukupuoli-identiteettejä, ihonvärejä ja ruumiinrakenteita. Maailma näyttäminen todellisuutta vastaavana on yhä tärkeämpää.
Samalla erilaiset hahmot toimivat tarinoissa kokonaisina ihmisinä hyvine ja huonoine puolineen, eivät vain vähemmistön edustajina.
– Monimuotoisuudesta tulee entistä luonnollisempi osa tarinankerrontaa, Jukka Helle sanoo.
Z-sukupolvi on kyllästynyt stereotyyppisiin ja heteronormatiivisiin tarinoihin, jotka ihannoivat romanttisia ja seksuaalisia suhteita, kertoo myös aiemmin mainittu tutkimus. Niiden sijaan he haluavat tarinoita ystävyydestä.
– Jotkut tilaajat eivät ota valkoisten heteromiesten ohjelmia, koska niitä on nähty tarpeeksi. Nyt halutaan jotain muuta, Ilkka Hynninen toteaa.
4. Isosta tulee entistä isompaa
Isot elokuvat kasvavat entistäkin isommiksi ilmiöiksi viime vuoden megahitin Barbien jalanjäljissä. Elokuvateattereista tulee viihdekeskuksia, joihin jättihittejä lähdetään katsomaan. Teattereista löytyy tarjoilua, hienot salit, hyvä äänentoisto ja laadukas kuva.
– Vuosittain muutama elokuva nousee ilmiöksi ja houkuttelee erittäin laajat joukot teatteriin, Jukka Helle ennustaa.
Samaan aikaan sarjoja tehdään entistä tarkemmin harkituille kohderyhmille. Perinteisten suurten yleisöjen suosikkien kuten poliisisarjojen ohella suoratoistopalveluissa nähdään jo nyt runsaasti aiemmin marginaaliin jääneitä lajityyppejä, kuten scifiä, kauhua, fantasiaa ja vaikkapa historialliseen ympäristöön sijoittuvia sarjoja.
5. Kielivalikoima kasvaa
Kiinnostus muita kuin englanninkielisiä sarjoja ja elokuvia kohtaan kasvaa, uskovat sekä Hynninen että Helle. Suomessa katsellaan jo nyt esimerkiksi paljon espanjalaista Rahapajaa ja ranskankielistä Lupinia.
– Ihmisiä kiinnostavat omintakeiset tarinat eri kulttuureista. Poliisisarja Islannista islannin kielellä on paljon kiinnostavampi kuin geneerinen jenkkiaksentti geneerisessä ympäristössä, Helle toteaa.
Katso videolta, kun toimittaja Anton Vanha-Majamaa esittelee katselusuosituksensa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.