Oulun yliopiston pakkas- eli routajäristystutkimusaineisto on ainutlaatuista koko maailmassa. Pakkasjäristystutkimuksia ei juuri ole tehty aiemmin, eikä niitä varsinkaan ole tehty Pohjois-Pohjanmaan kaltaisilla subarktisilla alueilla.
Pakkasjäristyksiä ei ole oikeastaan tutkittu kuin ilmastonmuutokseen liittyen varsinaisilla arktisilla alueilla, etupäässä ikiroudan alueella kuten Huippuvuorilla, Kanadassa ja Siperiassa.
Oulun yliopiston tutkimus on siinä mielessä poikkeavaa, että ilmiötä tutkitaan nyt lämpimämmillä subarktisilla seuduilla, joilla on viileät kesät ja kylmät talvet.
– Täällä subarktisella alueella, missä Oulukin sijaitsee, ei ole tutkittu seismisten laitteiden avulla pakkasjäristyksiä. Niitä syntyy erikoisesti silloin, kun lämpötila laskee nopeasti ja voimakkaasti, sanoo Oulun yliopiston geofysiikan professori Elena Kozlovskaja.
Oulun Talvikankaalla 6.1.2016 koettu voimakas pakkasjäristys oli Oulun yliopiston järistystutkimuksen lähtölaukaus.
Kyseessä on oikeastaan malliesimerkki siitä, miten yliopisto voi halutessaan reagoida tiedemaailman ulkopuolelta tuleviin signaaleihin.
Aloite tutkimukseen tuli järistyksen kohteeksi joutuneilta oululaisilta. Järistys vaurioitti useiden talojen rakenteita, Kaleva kertoi silloin yhden talon halkeamisesta.
Kello oli noin puoli kuusi loppiaisiltana 2016, kun Jokisen perheen kivitalossa Oulun Talvikankaalla tapahtui jotain odottamatonta. Vaimo kiljahti ja Marko Jokinen ajatteli heidän talonsa sortuvan.
Talon toisesta päästä missä perheen pieni lapsi oli nukkumassa omassa huoneessaan, kuului valtava pamaus joka tärisytti koko taloa..
– Kuulosti lähinnä siltä kuin rekka olisi törmännyt talon seinään, kertoo Marko Jokinen.
Taloa ulkona kiertäessään Jokinen havaitsi kaksi siinä kaksi halkeamaa. Tunnin päästä talo heilahti uudestaan ja halkeamia ilmestyi lisää.
Jokinen ryhtyi googlaamaan löytyisikö maanjäristyksistä jotain tapaukseen liittyvää tietoa ja päätyi Helsingin yliopiston seismologian laitoksen sivuille.
– Sitä kautta kävi ilmi, että tapauksesta oli samalta illalta tullut Oulun ja Kalajoen väliltä yli viisikymmentä ilmoitusta, sanoo Jokinen.
Jälkeenpäin Jokinen sai puhelinsoittoja eri puolilta Suomea samaan aikaan tapahtuneista vastaavista tapahtumista.
Vakuutusyhtiö kieltäytyi aluksi korvaamassa vahinkoja, mutta asian saatua julkisuutta päätös muuttui myönteiseksi. Rikkoutuneet seinät korjattiin vakuutusyhtiön piikkiin.
Alueella vaurioitui useita muitakin taloja, mutta niiden omistajat eivät ole halunneet tuoda asiaa julkisuuteen.
Helsingin yliopiston seismologian laitokselta Jokinen ohjattiin Oulun yliopiston geofysiikan professori Elena Kozlovskajan pakeille.
Tästä sai alkunsa maailman mittakaavassa ainutlaatuinen Oulun yliopiston pakkasjäristystutkimus.
Tutkimukseen liittyvä seismografi on sittemmin tuottanut järistysdataa Jokisen talon nurkalla useampana vuonna.
Tutkijat kartoittivat ilmiön laajuutta Keskilännen somekommenteista
Oulun yliopiston routajäristystutkimus on herättänyt kiinnostusta Yhdysvalloissa. Sielläkin on alkanut olla samanlaisia ilmiöitä esimerkiksi Chicagossa, jossa järistyksiä on koettu nyt alkuvuodestakin (CNN).
Yhdysvalloissa ja Kanadassa ei ole kuitenkaan olemassa kuin aistihavaintoja routajäristyksistä, koska havaintoinstrumentteja ei ole ollut käytössä.
Ilmastonmuutos on muuttanut olosuhteita niin, että niin sanotut kylmät aallot ja niiden aiheuttamat pakkasjäristykset ovat lisääntyneet myös Chicagon kaltaisilla ei-arktisilla alueilla. Tämä on saanut Keskilännen katseet kohdistumaan Oulun yliopistoon.
– He ovat havainneet, että meillä Oulussa tehdään aivan oikeaa tutkimusta seismisten laitteiden avulla ja on saatu sellaisia tuloksia, joita kukaan muu ei ole vielä saanut, sanoo Kozlovskaja.
Väkirikkaan Keskilännen järistykset ovat herättäneet voimakasta keskustelua myös sosiaalisessa mediassa.
Tilanne ja käyty keskustelu on ollut hyvin samankaltaista kuin Suomessakin ennen Oulun yliopiston vuonna 2016 aloittamaa mitattaviin havaintoihin perustuvaa tutkimusta. Ihmiset kertovat kuulleensa esimerkiksi pamahduksia ja ikkunoiden helinää.
– Siellä on ollut paljon ilmoituksia sosiaalisessa mediassa pakkasjäristyksistä ja niiden vaikutuksista, ja tutkijat ovat niiden avulla voineet kartoittaa ilmiön esiintyvyyttä, sanoo Kozlovskaja.
Uusi tieto voi vaikuttaa rakennustekniikkaan
Tutkimus päättyy tänä vuonna, mutta Oulun yliopisto on hakenut lisärahoitusta jatkoa varten.
Tutkijat haluavat selvittää tarkemmin muun muassa erilaisten sääolojen vaikutusta järistyksiin ja mallintaa routajäristyksen aiheuttamia vaurioita erilaisissa rakenneratkaisuissa esimerkiksi teillä ja kaduilla.
– Tarvitaan kolmiulotteista mallinnusta, jotta saadaan selville, miten pakkasjäristykset toimivat esimerkiksi suoalueilla, sanoo Kozlovskaja.
Maaperän vesipitoisuus lisää routajäristysten määrää. Tutkimusten avulla pakkasjäristyksille alttiit riskialueet voidaan tunnistaa, mikä auttaa varautumaan ja suojamaan rakennettua ympäristöä järistyksiltä.
Oulun yliopiston ja GTK:n tutkijoiden tavoitteena on luoda järjestelmä, joka voisi ennustaa pakkasjäristyksiä maaperäaineiston ja satelliittidatan pohjalta.
Uuden mittauslaitteiston avulla päästään lähes reaaliaikaiseen ja entistä tarkempaan mittaukseen.
– Tällaisen tutkimuksen avulla päästään selville siitä, mikä eri ilmiöiden merkitys on rakennustekniikalle ja miten ne voisi ottaa huomioon esimerkiksi kaavoituksessa, sanoo Oulun yliopiston geofysiikan erikoistutkija Kari Moisio.