Haavisto haastoi Stubbia ydinaseista, Kiinasta ja venäläisestä ydinvoimalasta

Ylen viimeinen vaaliväittely on päättynyt

Suora lähetys on nyt päättynyt, kiitoksia mukanaolosta. Tämä oli Ylen viimeinen väittely.

Varsinainen vaalipäivä on tulevana sunnuntaina. Tervetuloa seuraamaan tuolloin tulosiltaa kello 19.30 alkaen.

Puolisot puhuisivat ulkomailla tasa-arvosta ja sisusta

Avaa kuvien katselu

Seuraavaksi Pekka Haaviston puoliso Antonio Flores ja Alexander Stubbin puoliso Suzanne Innes-Stubb vastaavat toimittajien kysymyksiin.

Flores kertoo, että häntä jännittää arjen mahdollinen muuttuminen.

– Toki olen valmis palvelemaan Suomea ja Suomen kansaa.

Avaa kuvien katselu

Ulkomailla Flores nostaisi presidentin puolisona positiivisina asioina esiin Suomen turvallisuuden, terveyden, koulutuksen ja tasa-arvon. Ongelmiksi hän mainitsee yksinäisyyden ja nuorten syrjäytymisen.

Innes-Stubb puhuisi ulkomailla Suomen luonnosta, suomalaisten rehellisyydestä ja suomalaisesta sisusta. Hänen mielestään yksi Suomen ongelmista on ulkoinen turvallisuustilanne.

Myös Innes-Stubb sanoo jännittävänsä.

– Kättely ja hymyily kampanjassa ovat jo olleet hyvää harjoittelua Presidentinlinnaan.

Avaa kuvien katselu

Ehdokkaat lupaavat tukea Ukrainalle

Ylen toimittaja Justas Stasevskij kysyy Kiovasta, mitä ehdokkaat sanoisivat ukrainalaisille kahden kovan sotavuoden jälkeen.

Alexander Stubb nostaa esiin Ukrainan selkeän polun EU-jäsenyyteen.

– Että Ukrainasta tulee lopussa läntinen eurooppalainen maa, se syntyy EU-jäsenyyden kautta. Siihen lisäisin vielä Nato-jäsenyyden. Ukrainan tie on meidän tiemme, he ansaitsevat kaiken tuen, jonka me heille voimme antaa.

Pekka Haavisto pitää parhaana takeena Ukrainan puolustuksen tuelle tulevaisuudessa ukrainalaisia itseään.

– Minusta kannattaa miettiä, miten saadaan ase- ja ammusteollisuus käyntiin tai yhteisiä ammushankintoja Ukrainalle. EU voi tehdä paljon enemmän, mutta kulisseissa mietitään jo erilaisia rauhankonsepteja, jotka toivottavasti ovat hyvin edullisia Ukrainalle.

Miten Haavisto ja Stubb suhtautuvat laitaoikeistoon?

Saksassa äärioikeisto on ollut viime aikojen suuri puheenaihe. Muut puolueet ovat halunneet pitää Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen yhteistyön ulkopuolella.

Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo tiedustelee ehdokkailta, mitä mieltä he ovat yhteistyöstä äärioikeiston kanssa

Pekka Haavisto ajattelee, että Saksan kehitys on koko Eurooppaa ajatellen erittäin vaarallinen.

– Jos ajattelee sekä laitaoikeiston että laitavasemmiston puolueita, jotka symppaavat Venäjää ja Putinia... Minun rajani menee siinä, että on tärkeää tukea Ukrainaa. Jos kävisi niin, että muutkin kuin Unkari irtoaisivat tukemisesta, tekisin kaikkeni, että jäljellä oleva koalitio olisi mahdollisimman vahva.

Alexander Stubb pitää Haaviston tulokulmaa hyvänä. Hänen mielestään EU:ssa on toistaiseksi onnistuttu koteloimaan ääriliikkeet.

– Euroopan unionilla on selkeät mekanismit. Pidetään kiinni siitä, että jäsenmaat toimivat demokratian periaatteiden mukaan.

Näin ehdokkaat hoitaisivat droonin aiheuttamaa öljyonnettomuutta

Presidentti Tarja Halonen haluaa kysyä, miten ehdokkaat toimisivat ympäristökatastrofissa, jossa droonin tuhoama alus aiheuttaisi öljyonnettomuuden Suomenlahdella.

Pekka Haavisto lähtisi mobilisoimaan torjuntakaluston ja ottaisi yhteyttä naapurimaihin.

– Asia koskee myös Venäjää. Kaiken kurjuuden keskellä voi olla tilanteita, joissa viranomaisyhteistyötä myös Venäjän kanssa tarvitaan.

Myös Alexander Stubb aloittaisi torjuntatoimet naapurimaiden kanssa.

– Toinen asia on, jos isku olisi todellinen, toimintaperiaatteet olisivat aika toisenlaiset. Yhteiskunnan pitää varautua kaikenlaiseen.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä oli tiedusteltu ennen väittelyä, haluaisiko hän esittää seuraajaehdokkailleen jonkin kysymyksen. Niinistö ei tarttunut mahdollisuuteen.

Yleisö tiedustelee polarisaatiosta ja kansan kohtaamisesta

Avaa kuvien katselu

Stubbin kannattaja yleisöstä kysyy Haavistolta, mitä tämä olisi valmis tekemään vastakkainasettelun estämiseksi politiikassa.

– Olemme Alexin kanssa molemmat vedonneet sen puolesta, että kannattajat pysyisivät säällisinä. Politiikassa a ja o on se, että kohdataan hyvin erilaisia hahmoja ja käydään keskusteluja, vaikka ollaan eri mieltä, Haavisto vastaa.

Haaviston kannattaja puolestaan kysyy Stubbilta, mikä on jäänyt mieleen kansan kohtaamisesta eri puolilta Suomea.

– Päällimmäisenä se, että koko Suomi pitää pitää asuttuna. Monen ihmisen arki ja hätä on todellinen, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Presidentti voi kuunnella, välittää ja olla empaattinen, Stubb vastaa.

Miten suhteita Venäjään pitäisi hoitaa?

Suomen presidentin ydintehtäviin on vuosikymmeniä kuulunut Venäjä-suhteiden hoitaminen, mutta nyt mitään suhteita ei ole olemassakaan. Samaan aikaan Venäjän johto tarjoilee kansalleen kuvaa vihamielisestä Nato-Suomesta.

Moskovan-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen kysyy, onko meillä tarjota tavallisille venäläisille toisenlaista tarinaa Suomesta.

Alexander Stubbin mukaan valtamedian kautta Suomi-kuvaa ei voi luoda.

– Siinä mielessä tilanne on vaikea, että mitä tahansa sanomme, Putin ja hänen hallintonsa tulee sen kääntäämään. On parempi valmistautua tämäntyyppiseen informaatiosotaan, ollaan ajan tasalla, tehdään faktantarkistusta.

Pekka Haavisto muistuttaa vanhasta Rosatom-voimalaäänestyksestä, jonka seurauksena vihreät jättivät hallituksen ja Stubb syytti Haavistoa ja muita lähtijöitä russofobeiksi.

– On varmasti ollut paljon naiiviutta eri tahoilla, itsekin varmaan olen siihen syyllistynyt Venäjän kehityksen suhteen. Mutta nyt kun mietimme rajaamme, viestimme suomalaisille on, että Itä- ja Pohjois-Suomessa elämä voi jatkua, Haavisto sanoo.

Kiinan kanssa pitää pysyä valppaana, sanovat ehdokkaat

Vuosia sitten Suomi katsoi ulkopolitiikan kumppanuudessa kauas itään, mutta nyt Kiinassa nähdään kasvavasti ongelmia.

Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen tiedustelee Pekingistä, millaista Suomen Kiina-politiikan oikein pitäisi olla.

Haavisto nostaa esiin Stubbin vanhan kolumnin, jossa tämä käsitteli Kiinaa Haaviston tulkinnan mukaan hyvin positiiviseen sävyyn. Haavisto sanoo, ettei pitäisi olla liian sinisilmäinen Kiinan suhteen.

Stubb puolustautuu vastaamalla, ettei hän ole mielestään ollut sinisilmäinen vaan on myös varoittanut Kiina-riskeistä. Stubbin mukaan Suomen pitää olla lännelle luotettava kumppani ja Kiinalle strateginen kilpailija.

Kumpikaan ehdokkaista ei katso Kiinan kuuluvan mihinkään oletettuun ”pahan akseliin”.

Kuinka tärkeä Suomi on Yhdysvalloille ja päinvastoin?

Suomen suhde Yhdysvaltoihin on syventynyt entisestään Nato-jäsenyyden ja kahdenvälisen puolustusta koskevan yhteistyösopimuksen myötä.

Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka kysyy ehdokkailta, kuinka tärkeinä nämä pitäisivät sitä, että Suomi seuraa Yhdysvaltoja kansainvälisen politiikan kipeimmissä kysymyksissä.

Alexander Stubbin mukaan on virheellistä ajatella, että Suomen linja nojaisi pelkästään Yhdysvaltoihin. Eri mieltäkin voi olla.

– Israelin-kysymyksessä olen Yhdysvaltain linjan kanssa eri mieltä. Yhdysvallat tekee työtä rauhan eteen, mutta pidän virheellisenä sitä, että he eivät työnnä Israelia vahvemmin kohti tulitaukoa.

Samoilla linjoilla olevan Pekka Haaviston mielestä on tärkeää, että liittolaisuussuhde on vahva. Lähi-itään ei löydy rauhaa ilman Yhdysvaltoja.

– Lisäksi tarvitaan vahvaa Euroopan unionia, joka kulkee käsi kädessä palestiinalaisten kanssa. Ehkä tämä kauhea kriisi antaa pienen mahdollisuuden rauhaan.