– Hei, täällä ehkä tarvitaan apua. Tai ei mitään sittenkään, sanoo arka ääni linjan toisessa päässä.
Sen jälkeen puhelu katkeaa nopeasti.
Kohta puhelin soi taas.
– Täällä ehkä tarvitaan apua. Enhän minä joudu hankaluuksiin, jos kerron, kysyy toinen varovainen ääni.
Viikonloppuilta etenee hätäkeskukselle tyypilliseen tapaan. Hätäkeskuksen päivystäjä voi vastaanottaa samasta paikasta illan aikana kymmenen puhelua, joista yhdestäkään ei selviä, mitä on tapahtumassa ja kaipaako joku apua.
– Lopulta käy ilmi, että sijainnissa on tapahtunut aseellinen ryöstö. Paikan päällä monet ovat havahtuneet siihen, että tilanteessa kaivataan apua. Jostain syystä hätäpuhelut on kuitenkin katkaistu ennen kuin päivystäjä on saanut selville, mistä on kyse, sanoo Turun hätäkeskuksen ylipäivystäjä Patrick Tiainen.
Tiaisen mukaan on tyypillistä, että erityisesti nuoret soittavat hätänumeroon liian harvoin tai liian myöhään.
Taustalla on muun muassa se, että ei osata ajoissa tunnistaa mahdollista vaaratilannetta. Joskus taas pelätään niin sanottua vasikan leimaa tai sitä, että soittaja itse joutuu vaikeuksiin virkavallan kanssa.
– Ajatellaan, että joutuu kaveriporukan ulkopuolelle, jos soittaa meille. Ilmoittaminen ei koskaan pahenna asiaa. Sinä voit auttaa ja jopa pelastaa sen ihmisen hengen, joka aikoo istua kännissä rattiin, Tiainen huomauttaa.
Puhuminen ventovieraan kanssa voi jännittää
Patrick Tiainen on työssään huomannut, että joskus pelkästään puhelimella soittaminen voi tuntua nuoresta vieraalta tai hankalalta.
Hätäilmoitusta ei voi tehdä viestitse. Siksi Hätäkeskuslaitos haluaa tänä vuonna opastaa nuoria aina alakoululaisista lähtien siihen, miten hätänumeroa käytetään oikein.
Ylen haastattelemat nuoret myöntävät, että jopa kaverien kanssa tulee usein vaihdettua kuulumisia viestittelemällä perinteisen puhelun sijaan.
Hätänumeroon soittamista ei sinänsä pidetä vaikeana, mutta vieraalle ihmiselle soittaminen tuntuu monen mielestä jännittävältä ja hankalalta.
– Kyllä minua jännittäisi soittaa tuntemattomalle ihmiselle. Entä jos sanon jotain väärin? Hätänumeroon olisi hankala soittaa, kun pelkään, että joudun itsekin ongelmiin, pohtii 15-vuotias turkulainen Joska Purhonen.
– En oikeastaan koskaan soita edes kavereille. Lähettelemme snäppejä tai Whatsapp-viestejä. Jos jollekin soitan, niin varmaan äidille, sanoo 16-vuotias Vilja Nuoranne Turusta.
Pakkasnestehaaste vei nuoria tehohoitoon
Erilaisten somehaasteiden aiheuttamat vaaratilanteet ovat tänä päivänä olennainen osa hätäkeskusten arkea. Haasteet leviävät nuorten keskuudessa esimerkiksi Tiktokissa, Instagramissa ja Youtubessa.
Patrick Tiainen kertoo, että hätänumeroon soitetaan somehaasteiden takia lähes päivittäin. Aina kyse ei ole vaaratilanteesta, mutta haasteiden aiheuttamia onnettomuusryppäitä nousee esiin tasaiseen tahtiin.
– Hypitään esimerkiksi talojen kattoja pitkin, samalla kun kaveri kuvaa. Eräässä haasteessa pyrittiin kaatamaan aurauskeppejä teiden varsilta auton peräosalla.
Viime syksynä sosiaalisessa mediassa kiertänyt video aiheutti vaaratilanteita Satakunnassa. Videolla väitettiin, että ranskanleivän läpi suodatettu pakkasneste olisi juomakelpoista.
– Pakkasnestettä juotiin päihtymistarkoituksessa. Siitä seurasi useita vakavia myrkytystapauksia. Nuoria joutui jopa tehohoitoon, Tiainen toteaa.
Hätäkeskuspäivystäjän näkökulmasta somessa leviävät videot ovat kuormittavia.
Patrick Tiainen nostaa esimerkiksi erilaiset live-videot, joiden seuraajat havahtuvat siihen, että kohta videolla esiintyvä ihminen saattaa loukata itsensä pahasti.
– Saattaa tulla kymmeniä soittoja lyhyen ajan sisällä. Meille tulee kolmen tai neljän välikäden kautta tieto, että jossain tapahtuu juuri nyt jotain mahdollisesti vaarallista. Minulla ei ole mitään mahdollisuutta paikantaa tätä tilannetta, enkä voi auttaa.