Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Stubbin Venäjä-linja on vähän jyrkempi kuin Haaviston, sanoo tutkija – näin asiantuntijat ruotivat presidenttiväittelyä

Haavisto pyrki haastamaan Stubbia ja lähestyi kriittisesti vastustajaansa muun muassa diplomatiakysymyksissä.

Valitsijayhdistyksen ehdokas, vihreiden tukema Pekka Haavisto ja kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb ottivat toisistaan mittaa Ylen presidenttiväitelyssä viimeistä kertaa.

Eilen julkaistussa Ylen presidenttikyselyssä Stubbia kertoi kannattavansa 54 % vastanneista, kun taas 46 % kertoi äänestävänsä Haavistoa. Tämä asetelma näkyi ehdokkaissa, arvioivat poliittisen historian professori Vesa Vares Turun yliopistosta sekä yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.

Huomiota asiantuntijoissa herätti muun muassa keskustelut diplomaattisista suhteista.

– Kyllä heillä hyvin samantyyppinen suhtautuminen on diplomaattisten suhteiden ylläpitoon. Ehkä Haavisto pyrkii tuomaan esiin sellaista jännitettä, että Stubb olisi liian kritiikitön Yhdysvaltojen suuntaan, Vuorelma pohtii Ylen aamun haastattelussa.

Vuorelman mukaan Stubbin kritiikittömyys ei kuitenkaan erottunut eilisessä tentissä vahvasti. Stubb nimittäin toi esille, että tietyissä kysymyksissä erimielisyyttä on.

– Kun kysyttiin Stubbilta olisiko hän aina mukana Yhdysvaltojen ulkopoliittisessa linjassa, niin hänhän sanoi, että hän on eri mieltä vaikkapa Gaza-kysymyksessä, Vuorelma sanoo.

Haavisto varoitti Stubbia jälleen sinisilmäisyydestä Kiinan suhteen

Haavisto kiinnitti eilisessä tentissä huomiota Stubbin vuoden 2017 kirjoitukseen Dagens Industri -lehdessä, joka oli otsikoitu ”Hyvästi Yhdysvallat, tervetuloa Kiina”. Haavisto on aiemminkin muistuttanut tästä samasta vanhasta Stubbin ajatuksesta ja varoittanut sinisilmäisyydestä Kiinan suhteen.

Vareksen mukaan Stubbin oli helppo vastata Haavistolle, koska sama keskustelu oli käyty aiemmin tiedotusvälineiden tenteissä melkein sellaisenaan.

– Näin tässä myös vähän sellaista asetelmaa kuin Yhdysvaltojen osalla, jossa koitetaan varoittaa eräänlaisesta uudesta suomettumisesta. Vaikka termiä ei ole käytetty, mutta sinisilmäisyyttä Kiinaan ja liikaa myöntyvyyttä Yhdysvaltoihin, sanoo Vares.

Vares huomauttaa, että sekin on tietysti keino haastaa altavastaajalle, joka on tässä asetelmassa perässä.

Vuorelma on samoilla linjoilla. Hän tuo myös esille, että Stubb analysoi Kiinan autoritääristä kehitystä korona-ajan murroksen kautta.

– Stubb sanoi, että hänelle tuli selväksi hallinnon autoritäärinen luonne nimenomaan korona-aikana, kun tuli tämä valtava valvontajärjestelmä ja sillä hän pystyy selittämään sitä, että minkä takia hän oli muutama vuosi sitten kirjoittanut hyvin optimistisesti tästä Kiina-lupauksesta, Vuorelma sanoo.

Vuorelman mukaan Haavisto pyrki taas tuomaan pidemmän aikavälin analyysin, että hänellä olisi ollut jo aiemmin hyvin kriittinen näkemys ja jo ulkoministerikautena hän oli kiinnittänyt huomiota Kiinaan nimenomaan kriittisessä mielessä.

Vihreiden tukema valitsijayhdistyksen Pekka Haavisto ja Kokoomuksen Alexander Stubb Ylen presidenttitentissä 8.2.2024.

Stubb nosti esille Putinin onnittelupuhelun

– Se oli ihan kiinnostavaa, että Stubb halusi tuoda esiin tämän kysymyksen siitä, että vastaisiko puheluun. Hänhän kehysti sen niin, että vastaaminen tarkoittaisi sitä, että Suomesta tulisi mahdollisesti Venäjän puudeli tai Suomi näyttäisi puudelilta Venäjän propagandassa, Vuorelma sanoo.

Vuorelma kertaa, kuinka Haavisto on pyrkinyt perustelemaan puhelimeen vastaamisen linjansa sillä, että diplomatiassa pitää kuitenkin kuulla, mitä se vastapuoli haluaa sanoa ja varsinkin siellä valtionjohtajatasolla.

– Jos tarkastellaan näitä kahta ehdokasta Venäjä-suhteessa, niin siinä on kuitenkin sellainen vivahde-ero, että Stubb edustaa vähän jyrkempää linjaa, kun taas sitten Haavistolla on vähän enemmän nyanssia siinä. Hän olisi hakemassa jotain sellaista ei ehkä niin jyrkkää linjaa, sanoo Vuorelma.

Vaalisunnuntaita kohti lähdetään jännittävissä tunnelmissa

Haavisto on kirinyt Stubbia kannatuskyselyissä, mutta riittääkö se?

Vares muistuttaa, että Haavisto on Stubbia useita prosenttiyksikköjä perässä.

– Sitä on viimeisenä päivänä kuitenkin aika vaikea kuroa kiinni, koska viimeisen päivän voitto pitäisi olla suuri. Hyvin todennäköisesti tulee sunnuntaina paljon vähemmän ääniä kuin ennakkoon, sanoo Vares.

Täysin mahdoton Haaviston voitto ei kuitenkaan Vareksen mukaan ole.

– Täytyy katsoa, miten hyvin gallupit vastaavat sitä, miten ensimmäisellä kierroksella on todella äänestetty, Vares toteaa.

Tulosiltaa voi seurata Areenasta ja TV1:stä sunnuntaina kello 19.30 alkaen.