Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kotikuntaoikeus on mahdollisuus vaikuttaa omaan asuinpaikkaan, muistuttaa vastaanottokeskuksia lakkauttava Maahanmuuttovirasto

Lakkautettavia vastaanottokeskuksia on neljä. Kotikuntaoikeutta voivat hakea ukrainalaiset vähintään vuoden Suomessa oleskelun jälkeen.

Sänkyjä vastaaottokeskuksen huoneessa.
Maahanmuuttoviraston tekemän kilpailutuksen seurauksena Mikkelin vastaanottokeskuksen toiminta siirtyy Savonlinnaan tai päinvastoin. Kuvassa huone Mikkelin vastaanottokeskuksesta. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Maahanmuuttovirasto lakkauttaa vastaanottokeskukset Somerolla, Kemijärvellä, Outokummussa ja Kuusamossa.

Vastaanottokeskuksen toiminta loppuu eikä niiden toiminnan jatkamiseksi järjestetä kilpailutusta.

– Näiden vastaanottokeskusten asiakkaat siirretään lähimpiin vastaanottokeskuksiin, sanoo vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi maahanmuuttovirastosta.

Keskukset on päätetty lakkauttaa, sillä kyseisillä alueilla ei ole riittävästi asiakkaita.

Päätöksessä on otettu huomioon myös tulevien kuukausien ja tulevan vuoden asiakasmääriin liittyvät ennusteet.

Nurmen mukaan muutos asiakasmäärissä selittyy sillä, että ukrainalaisia tulee Suomeen nyt viime kesää vähemmän. Lisäksi kuntiin eli pois vastaanottojärjestelmästä siirtyy tällä hetkellä paljon ukrainalaisia.

Maahanmuuttoviraston järjestelmässä olevista 34 000 henkilöstä suurin osa on ukrainalaisia, jotka saavat Suomesta tilapäistä suojelua.

Vastaanottokeskus voi siirtyä toiselle paikkakunnalle

Maahanmuuttovirasto kilpailuttaa parhaillaan vastaanottokeskuksia kahdeksalla alueella. Kilpailutuksen seurauksena vastaanottokeskusten sijainti voi muuttua.

Esimerkiksi Kristiinankaupungissa Pohjanmaalla sijaitsevan vastaanottokeskuksen toiminta saattaa siirtyä naapurikunta Närpiöön.

Muutto saattaakin olla edessä joillain vastaanottokeskuksen asiakkailla.

– Asiakassiirtoja on kilpailutusten myötä varmasti jonkin verran luvassa, Elina Nurmi sanoo.

Maahanmuuttovirasto kannustaa ukrainalaisia siirtymään pois vastaanottojärjestelmästä

Nurmen mukaan vastaanottojärjestelmässä on noin 16 000 ukrainalaista, joiden on mahdollista hakea asuntoa ja kotikuntaoikeutta Suomesta.

Kotikuntaoikeus mahdollistaa henkilön jäämisen nykyiselle paikkakunnalle, vaikka vastaanottokeskuksen toiminta lakkaisi tai siirtyisi muualle.

Nurmen mukaan kotikuntaoikeutta voi hakea ukrainalainen henkilö, joka on oleskellut Suomessa yhtäjaksoisesti vuoden.

Myös lakkauttavissa vastaanottokeskuksissa asuu henkilöitä, joista osalla on mahdollisuus hakea kotikuntaoikeutta. Sen kylkiäisenä tulevat myös kunnan järjestämät palvelut.

– Joissain tapauksissa voi olla mahdollista jopa jäädä samaan asuntoon, jos vuokrasopimus saadaan siirrettyä asiakkaan nimiin, Elina Nurmi summaa.

Maahanmuuttovirasto rohkaiseekin ukrainalaisia hakemaan kotikuntaoikeutta.

– Paras tapa varmistaa alueelle jääminen ja mahdollisuus oman asuinpaikan valintaan on hakea kotikuntaoikeutta, Nurmi toteaa.