Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Satakunnan vaalitulos presidentinvaalien toisella kierroksella kuvaa hyvin Pekka Haaviston kohtaloa koko Suomessa: Tulos oli parempi kuin aiemmin, mutta voitto karkasi jälleen käsistä.
Haavisto (valitsijayhdistyksen vihreä ehdokas) on nyt ollut ehdolla kolmissa presidentinvaaleissa. Toiselle kierrokselle hän on yltänyt kahdesti: 2012 ja 2024.
Vuonna 2012 Haavisto jäi sekä koko maassa että Satakunnassa kauas voittaja Sauli Niinistöstä (kok.). Satakunnassa prosentit olivat tuolloin 67,8–32,2.
Tällä kertaa ero oli paljon pienempi 53-47, mutta kuuden prosenttiyksikön ero on isompi kuin koko Suomessa. Satakunta oli siis niitä alueita, jotka varmistivat Alexander Stubbin (kok.) valinnan tasavallan presidentiksi.
Haavisto ei tehnyt halosia
Haavisto oli koko Suomessa useiden isojen kaupunkien suosikki, mutta se ei riittänyt valintaan. Erona Tarja Halosen (sd.) vuosituhannen alun voittoihin oli se, että Halonen onnistui keräämään taakseen enemmistöjä myös maakuntien keskisuurilta paikkakunnilta.
Satakunnassa Haavisto oli Stubbia suositumpi suositumpi ainoastaan Harjavallassa prosentein 53–47.
Harjavallan ”Haavisto-ilmiötä” on ihmetelty pääkaupunkiseudulla asti, onhan Harjavallalla vankka maine savupiipputeollisuuden keskittymänä. Kuntavaaleissa 2021 vihreitä äänesti siellä vain 2,2 prosenttia.
Tulos selittyy puhtaasti paikkakunnan vahvalla vasemmistolaisuudella, mikä näkyy blokkiutumisena Haaviston taakse. Harjavalta on yksi suomen sosiaalidemokraattisimmista paikkakunnista kuntavaalien 42,1 prosentin kannatuksella. Vasemmiston ja vihreiden yhteiskannatus paikkakunnalla oli yli 57 prosenttia.
Rauma ja Pori Stubbin takana
Toisella vahvalla satakuntalaisella demaripaikkakunnalla Raumalla Haavisto jäi Stubbin taakse, joskin äärimmäisen niukasti, 69 äänen erolla ja prosentein 50,2–49,8.
Maakunnan suurimmassa kaupungissa Porissa Stubb voitti hieman selvemmin (50,8–49,2).
Vertailu vuosien 2000 ja 2006 Halosen valintaan ei kuitenkaan ole aivan reilua, koska Noormarkun ja Lavian liittyminen Poriin on muuttanut Porin poliittista maisemaa porvarillisemmaksi. Ilman kuntaliitoksiakin Pori olisi silti ollut Stubbin takana, tosin hyvin niukasti.
Stubbin voiton salaisuus Satakunnassa oli tasavahvuus suurimmilla ja keskisuurilla paikkakunnilla – ja murskavoitto perussuomalaisten ja keskustan vahvimmilla kannatusseuduilla. Pohjois-Satakunnan keskuskaupungissa Kankaanpäässä Stubb voitti 63,2–36,8 ja Karviassa peräti 72,7–27,3.
Jäivätkö perussuomalaiset kotiin?
Satakuntaa voi pitää henkiseltä maisemaltaan varsin konservatiivisena maakuntana verrattuna esimerkiksi Uuteenmaahan ja Pirkanmaahan. Monet satakuntalaiset joutuivatkin äänestämään niin sanotusti pienemmän pahan taktiikalla, koska esimerkiksi maakunnassa ensimmäisellä kierroksella eniten kannatusta kerännyt Jussi Halla-aho (ps.) ei ollut enää mukana.
Äänestysprosentin selvä putoaminen presidentinvaalien toisella kierroksella (kaikista äänioikeutetuista 71,5 prosentista 66 prosenttiin) kertonee, että varsinkin moni perussuomalaisten äänestäjä jäi Satakunnassa sunnuntaina kotiin, kun tarjolla oli vain liberaaleja ehdokkaita.
Mikä ratkaisi Satakunnassa?
Alexander Stubbin voiton takana painoi varmasti moni seikka. Hänen vahvuutenaan oli kokoomuksen tehokas vaalikone, satakuntalaisille tutumpi puoluetausta – ja todennäköisesti myös sukupuolinen suuntautuminen. Jälkimmäisellä seikalla on ollut vaikutusta ikääntyvässä maakunnassa, niin paljon kuin asian ääneen lausuminen erityisesti pääkaupunkiseudun liberaalimmissa kuplissa puistattaakin.
Mutta tämä ei ole koko totuus. Paljon on vettä virrannut Kokemäenjoessa, kun Haavisto on saanut jo lähes puolet satakuntalaisista äänestämään vihreää, seksuaalivähemmistöön kuuluvaa ehdokasta presidentiksi.
Ensimmäisellä kierroksella Haavisto, SDP:n Jutta Urpilainen ja vasemmistoliiton Li Andersson keräsivät Satakunnassa vain 32,7 prosenttia äänistä. Haaviston on siis täytynyt saada runsaasti ääniä myös muualta, lukumääräisesti noin 15 000 kappaletta, todennäköisesti erityisesti Olli Rehnin äänestäjiltä.
Jos vihreät ei puolueena onnistu saamaan Satakunnassa edes pientä osaa tästä äänestäjäkunnasta tukemaan puolueen ehdokkaita tulevissa kunta- ja aluevaaleissa, se on iso epäonnistuminen.