Sipsivalikoima tuntuu suorastaan vyöryvän päälle Prismassa Helsingin Pasilassa. Valinnanvaraa riittää metritolkulla ja käytävälle on kärrätty vielä pari lavallista uutuuksia. Miltäköhän maistuisi esimerkiksi Estrellan talvimaku tryffeli?
Kysyntää riittää, sillä Taffel-tuotemerkin omistavan Orkla Suomen mukaan suomalainen rouskuttaa keskimäärin neljä kiloa sipsejä vuodessa. Se on enemmän kuin koskaan ennen.
– Suomalaiset rakastavat sipsejä! Korona-aika kasvatti sipsien kulutusta ja trendi jatkuu, sanoo Taffelin tuoteryhmäpäällikkö Tobias Gustafsson Orklalta.
Pohjoisen kansan sipsirakkaus näkyy myös tilastoissa. Päivittäistavarakauppa ry julkaisi helmikuun alussa viime vuoden myyntiluvut. Inflaatio sai kuluttajat tarkastelemaan elintarvikkeiden hintoja entistä tarkemmin ja liki kaikkien tuoteryhmien myyntimäärissä olikin laskua. Ostoskoriin päätyi aiempaa vähemmän etenkin kalaa, hedelmiä ja viljatuotteita.
Sen sijaan sipsit monissa muodoissaan maistuivat: niitä ostettiin viime vuonna 6,7 prosenttia enemmän kuin 2022. Kasvu on vielä suurempi kuin katsoo sipseihin kulutettua rahamäärää, yli 163 miljoonaa euroa. Luku kasvoi lähes 23 prosenttia edellisvuodesta.
– Sipsien kysyntä on ollut vahvaa. On merkittävä poikkeus, että tuoteryhmän myynti on kasvanut hintojen noususta huolimatta, sanoo PTY:n tilastoja analysoinut maatalousekonomisti Kyösti Arovuori REINU econ Oy:sta.
Ainoastaan alkoholipitoisten virvoitusjuomien ja margariinin myynti kasvoi prosentuaalisesti sipsejä enemmän viime vuonna.
Pääset testaamaan sipsitietämystäsi tekstiosuuden jälkeen.
Sipsit kuuluvat Suomessa viikonloppuun ja juhlaan
Myös S- ja K-Ryhmässä on huomattu raksujen kasvanut vetovoima. S-Ryhmästä kerrotaan, että valikoima on nyt laajempi kuin koskaan. Erilaisia sipsikategoriaan kuuluvia tuotteita on noin 130. Sipsihyllyillä asioivat eniten alle kolmekymppiset nuoret ja perheet, joilla on alakouluikäisiä lapsia.
Myyntikäyrät osoittavat tutun ilmiön. Lohturuuan kulutus kasvaa haastavina aikoina, jolloin ihmiset hakevat ruuasta välitöntä ja nopeaa hyvän olon tunnetta.
– Pitkän työviikon jälkeen sipsipussi tuo vähän ansaittua kultareunusta elämään. Melkein kaikki kun haluavat herkutella, vaikka hinnat ovat nousseet, Gustafsson sanoo.
Siinä missä esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Ranskassa perunalaskuja syödään aterioiden ohessa ja pakataan eväiksi, Suomessa sipsit kuuluvat lähinnä viikonloppuihin ja juhlatilanteisiin sekä penkkiurheiluun.
– Suomalaiset kuluttavat huomattavasti vähemmän sipsejä kuin muissa pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on paljon pidemmälle kehittynyt snack-kulttuuri kuin meillä, Gustafsson sanoo.
Ostoskoriin päätyy yleensä tuttu maku
Maatalousekonomisti Arovuori summaa, että ensin kulutuskäyttäytymistä muuttivat koronarajoitukset ja sittemmin inflaation aiheuttama ostovoiman heikentyminen. Ravintolailtojen sijaan kohtaamiset siirtyivät ja pitkälti jäivät kotien olohuoneisiin, joiden sohvapöydälle on totuttu asettamaan sipsikulho dippeineen.
– Hauskanpitoa ei kuitenkaan ole lopetettu ja moni liittää siihen sipsit. Ne usein kelpaavat kaikille ruokavaliosta riippumatta, Arovuori sanoo.
Valikoiman laajentuessa kauppojen kuluttajien tarjolle on tuotu myös vähärasvaisempia ja enemmän proteiinia sisältäviä vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi linssi- ja kaurasipsejä. Ne eivät kuitenkaan komeile vielä kauppaketjujen myydyimpien sipsilaatujen kärjessä.
Gustafsson selittää, että kuluttajat valitsevat terveellisempää kandidaattia mieluummin tutun perussipsin.
– Kun herkutellaan, niin sitten herkutellaan kunnolla. Ravintoarvojen sijaan kiinnitetään sitten enemmän huomiota annoskokoihin.
Ja nyt testaamaan!